Onko MV-valmentajalla vapaata kauden jälkeen?

Sekä ZSC:n että KooKoon pelit ovat tältä kaudelta ohi ja pelaajat ovat vapaalla. Voisi ajatella että MV-valmentajalla on myös vapaata, mutta näin ei ole, vaan edessä on vuoden kiireisin aika. On 2 viikkoa aikaa saada kaikki valmennus/harjoitussuunnitelmat valmiiksi ja henkilökohtaiset ohjelmat valmennettaville. Ensimmäiset valmennettavat starttaavat ohjelmansa jo 23.3 ja muiden osalta asiat riippuvat paljon sopimustilanteesta eli kuka jatkaa missäkin seurassa ja minkä seurojen kanssa Goaliepro allekirjoittaa sopimukset ensi kaudesta.

Kuten olen aiemmin monesti todennut, niin suurimman hyödyn seuralle ja maalivahdeille pystyy MV-valmentaja tuomaan aikana muutama viikko kauden päättymisestä aina tuonne sarjan alkuun saakka. Silloin tehdään pohjat ensi kauden menestykselle sekä ajetaan sisään tarpeelliset tekniikan muutokset ja pelityylin modernisointi. Näitä asioita on syytä tehdä ja päivittää joka vuosi jos mielii pysyä kilpailussa mukana. Tekemällä asiat samalla lailla kuin edellisinä vuosina voi päästä korkeintaan samaan tulokseen kuin aiemmin jos onnistuu 100% ja muut eivät mene ollenkaan eteenpäin. Näin ei asiat todellisuudessa kuitenkaan ole, joten uusia metodeja kehittäen valmistelen innolla tulevia harjoituksia ja ohjelmia.

Ratkaisupelit alkavat

Tämän kauden tärkeimmät pelit ovat käsillä ja näin MV-valmentajan toimesta lähes kaikki mahdollinen on tehty. Kuntohuiput on rakennettu veskareille ja muutenkin viimeiset viilaukset ovat kunnossa. Nyt on roolina olla tukena ja auttaa maalivahteja pitämään hyvää henkistä virettä yllä ratkaisupelien ajan.

Samalla tämä tarkoittaa sitä että maalivahtivalmentajan kiireisin aika on kohta käsillä. Tämä on aika joka alkaa pari viikkoa siitä kun pelit loppuvat ja päättyy syksyllä sarja-avaukseen. Tuolla ajalla tehdään suurin työ maalivahtien valmennuksessa eli rakennetaan fyysiset ominaisuudet kuntoon ja viedään niitä eteenpäin suhteessa edelliseen kauteen, korjataan tekniikan puutteet kauden aikana tehtyjen analyysien mukaan sekä tehdään suuremmat tekniikan muutokset/modernisoinnit jne… Normaalisti valmennettavilleni tuo aika tarkoittaa 9-11 harjoitusta viikossa tarkasti ohjelmoituina.

Joka kausi olen erittäin innostunut aloittamaan tuon työn, sillä kauden aikana tehdyt analyysit ja uudet kehitetyt metodit ja ideat saadaan vihdoin vietyä käytäntöön. Näiden uusien metodien avulla pysymme edellä muita ja omat valmennettavani saavat selvän kilpailuedun.

Ensi kauden valmennettavatkin alkavat olla kohtapuoliin selvillä. Neuvottelut ZSC Lionsin kanssa vielä yhdestä kaudesta ovat edenneet melko pitkälle ja jos seura antaa vihreää valoa, niin alkaa siellä 9:s kausi. ZSC sopimus rakentuu erittäin vahvasti kesäkaudelle ja sisältää mm 2 leiriosuutta Suomessa ja 2 Sveitsissä. Tuo sopimus rakentuu sillä tavoin että se jättää aikaa ja mahdollisuuden tehdä myös toinen sopimus Suomalaisen tai muun tahon/joukkueen kanssa. Toki kotimaasta ei ole juurikaan kyselyjä tullut mutta taas KHL:n suunnassa tuntuu kiinnostusta meidän osaamisellemme olevan. Katsotaan kuinka asiat kehittyy. Kesäkauden tiimiin tulee myös muutamia ”vakioasiakkaita” taas mukaan eli Nikke Bäckström ja KHL:ssä suurella todennäköisyydellä jatkava Bernd Bruckler.

Mutta nyt taas fokus käsillä oleviin ratkaisupeleihin, vaikka off-seasonin suunnittelu onkin käynnissä.

Goaliepron MV-leiri 2011

Edellisten kesien oppilaiden ennakkoilmoittautuminen on päättynyt ja avoimet paikat leirillä täytetään hakemusten perusteella. Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan Goaliepron kesän 2011 leirille, niin lähetä vapaamuotoinen hakemus tietojesi kanssa osoitteeseen leirit (at) goaliepro.com. Hakemuksesta tulee selvitä yhteystietosi, ikäsi, joukkueesi, sarjataso, kilpailulliset tavoitteesi, valmentajasi (mahd valmentajan suositus mukaan) + muu tieto jonka haluat meille kertoa. Loppuun omin sanoin kerro miksi juuri sinut tulisi valita 2011 leirillemme. Leirille hyväksytyille maalivahdeille ilmoitetaan asiasta Maaliskuun alkuviikoilla.

Leiri pidetään Espoossa 6-10.6 ja päivittäinen ohjelma sisältää 2 jääharjoitusta, lämmittelyt ja jäähdyttelyt ohjatusti, kuivaharjoituksen, luennon/teoriaosion sekä pro-harjoituksen seuraamisen. Leirin ohjelmasta vastaa Jukka Ropponen apunaan pro maalivahteja (NHL, KHL, Sveitsin liiga, SM-Liiga, Mestis jne tasoilta) sekä Goaliepron omat valmentajat jotka tulevat Suomesta, Kanadasta ja USA:sta. Vastaavaa leiriä ei Euroopasta löydy.

Osana leiriä pidetään myös kansainvälinen maalivahtivalmentajien koulutus ja leirin aikana oppilaat pääsevät tutustumaan uusiin harjoitusmetodeihin joita Goaliepron pro maalivahdit ovat toteuttaneet ja kehittäneet kuluvan kauden aikana yhdessä Jukka Ropposen kanssa.

Leirin hinta on 710€ ja se maksetaan maaliskuun aikana. Tarkemmat tiedot julkaistaan lähiviikkoina Goaliepron verkkosivuilla.

Leirin sponsoreina mukana mm Brians Custom Sports, Stomp Manufacturin, Warrior Hockey, Asics jne…

Ruotsi ajanut rinnalle ja menossa ohi!

Jatketaan tällä samalla aiheella mistä viimeksi kirjoitin eli olemmeko me putoamassa kyydistä maalivahtivalmennuksen suhteen. Tarkastellaan tällä kertaa asiaa pikavilkaisulla NHL:n farmisarjaa eli mikä on tilanne American Hockey Leaguessa kun verrataan Suomalaisia ja Ruotsalaisia maalivahteja. Tukevatko löydöt tätä väittämää valmennuksemme tilanteesta?

Tehdään tämä tarkastelu käyttäen uusimman Goalies World lehden (Kannessa komeilee muuten Nikke Bäckström) statistiikkaa sekä maalivahtien lukumäärää. Goalies World on luonut oman ranking tilaston jonka avulla se laittaa maalivahdit järjestykseen.
Jussi Rynnäs komeilee listan kärkipäässä GW rankingin kolmosena, mutta sen jälkeen menevät seuraavat sijat eli 18 ja 30 sitten taas länsinaapuriin keskinäisessä vertailussamme.

Ruotsi voittaa tilaston lukumääräisen tarkastelun 6-3 eli faktat tukevat väittämää että länsinaapuri on ajanut meidän ohi maalivahtien tuottajamaana. Siellä täytyy olla asioita tehty oikein maalivahtivalmennuksen saralla, vaikka NHL:ssä meillä molemmilla mailla on sama määrä maalivahteja (molemmilla Quanthockeyn mukaan 7).

Koska tie NHL:ään kulkee AHL:n kautta yleisesti, kertoo tuo Ruotsin tuplamäärä sitä että he tulevat lähivuosina menemään meitä edelle myös NHL:ssä.

Suomalaisella maavahtivalmennuksella loistava tulevaisuus takana?

On taas aika aktivoitua tämän maalivahtiblogin suhteen näin uuden vuoden kunniaksi ja laittaa työkiireet ja muut tekosyyt sivuun. Näin vuoden ensimmäisenä aiheena ajattelin käsitellä hiukan tarkemmin maalivahtivalmennuksen tilaa Suomessa ja minne olemme menossa? Tuo otsake on tarkoituksella hiukan raflaava, mutta on siinä varmasti totuuden siementäkin!

Suomi on maalivahtien luvattu maa – Vai onko?

Jopa jääkiekkoliitto on listannut asian vahvasti kysymysmerkin taakse. Tässä suora lainaus huippukiekkoseminaarista 2009: ” Maalivahtipeli on ollut ja on vahvuus. Onko vahvuus vielä tulevaisuudessa?” Aivan oikeutettu kysymys ja sitä on syytä miettiä tarkkaan. Tuottaako Suomi edelleen huippumaalivahteja samaan tahtiin kuten ennen vai aiheuttaako NHL maalivahtien (Bäckström, Kiprusoff, Lehtonen, Rinne, Niittymäki, Rask, Niemi…) korkea osuutemme ”koillisharhan” jonka takia luulemme kaiken olevan kunnossa?

Heitänkin tässä vaiheessa teille haasteen keskustelemaan asiasta tuonne GP:n maalivahtifoorumiin. Itse väitän että tuo koillisharha on todellinen, mitä sinä olet mieltä?

Mikä ihmeen koillisharha?

Katsotaan hiukan tilannetta tarkemmin. Kuinka paljon uusia maalivahteja olemme tuottaneet viime vuosina NHL tasolle ja kuinka paljon meillä on nuoria maalivahteja AHL:ssä jne kärkkymässä paikkaa auringossa? Verrataan tätä esim siihen mitä Ruotsi on saanut aikaan viime vuosina ja silloin pitäisi ainakin jollain tasolla alkaa hälytyskellojen soida. Lupaan palata tähän asiaan vielä tarkemmin uudessa kirjoituksessa ja tarkastella AHL:n sekä muidenkin Pohjois-Amerikan sarjojen tilanteita tältä kantilta tarkemmin.

Miksi olemme jäämässä junasta?

Suomen jääkiekkoliitto on ollut maalivahtivalmennuksen saralla uranuurtaja ja tehnyt hyvää systemaattista työtä kouluttamalla todella suuren määrän mv-valmentajia hoitamaan juniorivalmennusta. Itse asiassa liittomme on ollut aikanaan todella paljon muita maita edellä ja aikanaan tätä kautta luonut maalivahtipelistä yhden todellisen kilpailuedun Suomalaiselle kiekolle.

Nyt kuitenkin tilanne on se että muuta maat ovat ajaneet monilta osin Suomen kiinni tässä suhteessa ja tuo etu alkaa olla kuitattu pois muiden toimesta vaikka perusvalmennuksemme on edelleen erittäin hyvää ja toimivaa. Katso linkki Suomalaiseen maalivahtien koulutusjärjestelmään.

Olemmeko me panostaneet riittävästi maalivahtivalmennukseen ja mv-valmentajakoulutuksen kehitykseen? Todennäköisesti emme, sillä kun katsoo liiton laajaa henkilöstöluetteloa, ei sieltä löydy yhtään päätoimista henkilöä joka vastaisi vain maalivahtivalmennuksesta. Petri Tuononen hoiti mv-pääkouluttajan tehtäviä pitkään ja ansiokkaasti, mutta kyllästyi viimein hoitamaan asioita OTO pohjalla ja on tätä nykyä päätoimisena mukana Tapparan liigajoukkueen valmennustiimissä.

Kuinka kehitämme huippuja?

Vaikka peruskoulutus toimii edelleen hyvin, niin uskon että todellinen ongelma meillä on huipputason valmennuksessa. Ismo Lehkonen laski viime vuonna, että ne Suomalaiset mv-valmentajat jotka oikeasti pystyvät kehittämään huipputason maalivahteja, on laskettavissa yhden käden sormilla. Sitä en osaa sanoa kuinka monta näitä henkilöitä oikeasti löytyy, mutta on selvää että mv-valmennuksemme kärki on aika kapea ja Ika on oikeilla jäljillä lausunnossaan.

Jääkiekko kehittyy pelinä koko ajan ja menee eteenpäin. Samoin kilpailijamme (muut maat) kehittävät metodejaan koko ajan paremmiksi. Tämä asettaa Suomalaiselle mv-valmennukselle myös kovat paineet ja pelianalyysin kautta tapahtuva JATKUVA valmennuksen (tekniikka, oheisharjoittelu, henkinen valmennus jne…) kehittäminen ja eteenpäin vieminen ovat ehdottomia edellytyksiä jos meinaamme pitää huolen siitä että maalivahtipeli on tulevaisuudessakin yksi Suomalaisen jääkiekon vahvuuksista / kilpailueduista.

Tässä tätä mietintää näin vuoden aluksi. Palaan vielä aiheeseen täällä blogissa uudemman kerran.

European trophy ja kotimaisten maalivahtien meriitit

Oli mukava olla mukana tässä turnauksessa / sarjassa vaikka oma joukkueeni ZSC Lions jäikin tällä kertaa lopputurnauksen ulkopuolelle. Kaikille jo lienee selvää että kyseessä oli tulevan Euroopan liigan jonkinlainen esiaste tms testiversio jonka laadusta voi päätellä että kyllä tuolle Euroopan sarjalle on tilausta. Mennään kuitenkin nyt päivän aiheeseen eli Suomalaisten maalivahtien otteisiin.

Aika monen maalivahdin otteita pääsin seuraamaan keskinäisissä peleissämme sekä usean muun otteita sitten webin ja DVD nauhoitusten kautta. Se mikä herätti hiukan ihmetystä oli trendi jossa ”väärät” maalivahdit esittivät parempia otteita, eli ennakkoon kakkosiksi luokitellut kaverit vetivätkin pelit paremmin kuin joukkueiden ”selvät ykköset”. Tässä muutama esimerkki:

Kärpät – Petri Koivistosta tehdään kovaa kyytiä Tuomas Tarkille seuraajaa joukkueen ykkösenä. Tämä on toki täysin luonnollista sillä mies haastoi jo kokeneen Tarkin edellisen kauden aikana ja olisi jopa ansainnut enemmän peliaikaa silloin. Nyt kuitenkin nuori lupaava Tomi Karhunen on tulossa takaa lujaa ja European Trophy peleissä pelasi melkein 10% korkeammalla torjuntaprosentilla kuin Koivisto. Pelejä Koivisto sai alleen 7 kun Karhusen oli vielä tyytyminen kolmeen. Jos trendi jatkuu näin sarjan alkuviikkoina, on Oulussa tällä rintamalla kypsymässä pienoinen yllätys.

IFK – Juuso Riksman on kovan paikan edessä ja suurennuslasin alla. Treenipelien peluutus kertoo Juuson asemasta paljon eli mies sai 6 peliä European Trophyssa kun Jan Lundell pääsi maalisuulle kahdessa pelissä. Yllättäen Lundellin maalikeskiarvo on yli puolet alhaisempi kolleegaan nähden ja torjuntaprosenttikin 9,36% alhaisempi. Tilanne siis melko lähellä samaa kuin Oulussa. Tosin Juuso on paljon parempi maalivahti kuin mitä nämä numerot kertovat ja pystyy varmasti pelaamaan liigassa huipputasolla kunhan vaan saa tarpeellisen avun ja tuen joukkueelta sekä valmennukselta.

Tappara – Kesän ”kriisijoukkue” Tappara on hyvä ottaa kolmanneksi esimerkiksi tähän artikkeliin. Oma näkemykseni perustuu tosin Harri Säterin osalta vain näkemääni yhdessä pelissä jossa pelasimme itse (ZSC) Tapparaa vastaan Nokialla. Toivottavasti kyseessä oli vain huono päivä nuorella miehellä, sillä niin epävarmaa ja heikkoa oli peli tuossa ottelussa. Toki täytyy todeta että ei kuriton Tapparan joukkue juurikaan antanut tukea nuorelle maalivahdilleen. Säterin osalta tuo lyhyt otos kertoi ainakin minulle että tuona kyseisenä iltana mies oli mennyt takapakkia viime kaudesta ja liikkeisiin oli tullut outoa kulmikkuutta. Kakkoseksi hankittu Jani Nieminen oli otteissaan huomattavasti varmempi (perustuu myös vain yhteen nähtyyn peliin) ja tilastoissakin hänellä oli 5,92% korkeampi torjuntaprosentti. Tappara peluutti maalivahtejaan tasaisesti eli kummallekin 4 peliä.

TPS:n maalivahteja en nähnyt kuin omassa pelissämme Engrenin osalta, joten niitä on vaikea kommentoida muuten kuin todeta että sielläkin 2 peliä pelanneen Tommi Virtasen torjuntaprosentti oli 7,76% korkeampi kuin pää-asiallisen torjuntavastuun kantaneen Engrenin.

Sarja alkaa kohta ja yleensä nämä treenipelien statistiikat kyllä normalisoituvat…

European Trophyn tilastoja löytyy täältä.

Miksi Lukko tuottaa maalivahteja kuin liukuhihnalta?

En ole expertti vastaamaan otsikon kysymykseen, mutta Raumalaisten kanssa yhteistyötä tehneenä voin varmasti nostaa parikin mahdollista syytä esille. Toinen on tietysti valmennus ja etunenässä loistavaa työtä Raumalla tekevä Ari Moisanen ja toisena syynä tämän blogin pää-aihe eli se miten raumalla panostetaan maalivahteihin ja luodaan heille olosuhteet kuntoon.

Tämä käy parhaiten ilmi siitä kuinka Lukko aivan poikkeuksellisesti rahoittaa koko organisaation maalivahtien varusteet ja pyrkii koko ajan järjestämään veskareille aina paremmat työkalut. Lukon toimintatavasta voisi moni liigaseura ottaa oppia. On selvä että kun kaikille organisaation junioreille järjestetään kunnon työkalut, niin saadaan myös helpommin paras potentiaali tuolle pelipaikalle. Sitten kun nämä asiat on kunnossa niin suojaavuuden kuin toimivuudenkin kannalta, niin on helppo vaatia ja odottaa aina paranevia suorituksia ja työntekoa kaikessa harjoittelussa.

Katsotaan sitten vielä tilannetta vanhempien junioreiden ja liigan suhteen. Muissa seuroissa useasti hommataan varusteet sen mukaan kuka sponsoroi parhaiten ilmaisia varusteita liigaorganisaatiolle ja muut junnut saavat liigan käytettyjä tai vakiokamoja kaupan hyllystä tms vehkeitä itselleen. Kukaan ei juurikaan kiinnitä huomiota siihen kuinka hyvin mitkäkin varusteet sopivat kenelle saatika sitten että varusteet kustomoitaisiin yksilön mittojen ja tarpeiden mukaan. Lukko on tässäkin asiassa valovuiden monia muita edellä. Suuresti Moisasen (ja homman alulle panneen Petri Vehasen) ansiosta Lukko hommaa tänä päivänä riittävät varusteet niin A- kuin myös B-junioreille liigan lisäksi. Poikien setit tehdään heidän omien speksien ja mittojen mukaan ja varustemallit valitaan sen mukaan mistä kukin yksilö itse tykkää.Tämä varmasti motivoi ja auttaa Lukon maalivahteja eteenpäin uralla.

Kesän Pro treenit alkoivat

Maalivahtivalmentajan parasta aikaa on kesä jolloin pystyy rauhassa tekemään töitä valmennettavien kanssa ja laittamaan tekniikkaa kuntoon. Nykypäivänä monet maalivahtivalmentajat hoitavat myös valmennettaviensa kuiva/voimaharjoittelun ohjelmat myös. Itse tykkään vastata kaikesta maalivahtieni harjoittelusta kesän aikana, sillä vastaamalla kokonaisuudesta pystyn parhaiten auttamaan heitä kehittymään ja valmistautumaan tulevaan kauteen.

Tänään aloitimme jäällä harjoittelun Nikke Bäckströmin, Bernd Brücklerin ja Jan Ropposen kanssa.

Nikestä heti sen verran että oli ilo havaita kuinka hyvässä iskussa mies on. Kuukauden lepo on tehnyt hyvää ja kauden jälkeen reistailleet paikat näyttävät parantuneen onneksi tällä kertaa ilman leikkaushoitoa. Huomenna istumme Niken kanssa alas ja suunnittelemme koko kesän ohjelman kunnolla ja muutamme harjoittelua aika lailla edellisistä kesistä kuivaharjoittelun osalta. Nyt pyritään rakentamaan uusin metodein vankempi ja tasapainoisempi pohja jotta kroppa kestää paremmin sitten rankan NHL kauden rasitukset. Jäällä tullaan olemaan kesän lähes läpi 2-3 kertaa viikossa.

Brücksin kanssa tullaan tekemään entistä enemmän töitä Suomen päässä tänä kesänä. Tilanne on hiukan erilainen kuin viime vuonna koska mies on juuri toipumassa polvileikkauksesta ja vasta päässyt takaisin jäälle. Poikkiliike parani viime kesänä huomattavasti ja sitä viedään edelleen eteenpäin. Suuri painopiste laitetaan peli/torjunta-asennon tasapainoon ja käsien asentoon yhdessä liikkumisen ”kulmikkuuden” pois kitkemisen kanssa. Kun vaan saadaan viime kauden tapainen kehitys aikaan jälleen niin hyvä siitä seuraa.

Toisessa päässä vetivät harjoitusta Jan Ropponen (RIT) yhdessä Bluesin Rasmus Tirrosen kanssa, joka valmistautuu erään North American Hockey League joukkueen koeleiriä varten. Näin pystymme järjestämään hiukan extra valmistautumismahdollisuuksia nuorelle miehelle joka pyrkii USA:n yliopistosarjoihin NAHL:n kautta.

Lisää kuulumisia pro treenistä pitkin kesää blogissa ja Goaliepron sivuilla.

Kiireinen kausi tulossa...

Seuraavasta kiekkokaudesta ja siihen valmistautumisesta tulee varmasti kiireisin aikoihin näin valmennuspuuhien osalta. Paketti alkaa olla melko hyvin kasassa ja suunnitelmat tehtyinä. On ollut ilo havaita kuinka paljon kiinnostusta Goaliepron valmennustoiminta on herättynyt maailmalla. Erilaisia pyyntöjä, tiedusteluja ja tarjouksia on tullut enemmän kuin koskaan ennen ja vaikka maalivahtivalmennus onkin minulle sydämen asia, niin nyt ollaan tilanteessa jossa on pakko sanoa jo ei usealle mahdollisuudelle. Aika ei vaan yksinkertaisesti riitä kaikkeen.

Se hiukan ihmetyttää että kotimaassa ei ole ollut seuravalmennukseen kovinkaan suurta mielenkiintoa, mutta onneksi on tuo konsultointisopimus KooKoon kanssa niin pysyy tuntuma suomenkin seurakiekkoiluun. Itse maalivahtien puolelta on taas mielenkiintoa ollut todella kovasti ja konsultointia on tehty mm eri joukkueiden liigamaalivahtien kanssa. Samoin Goaliepron leireille on jälleen ollut kova tunku.

Kesäkuun pääleiri Espoossa on mielenkiintoinen tapahtuma. Koskaan aiemmin ei leirillä ole ollut niin kansainvälinen valmentajakaarti kuin nyt. Tämä johtuu siitä että olen laatinut ulkomaisille valmentajille oman ohjelman jonka puitteissa he tutustuvat metodeihimme ja samalla toimivat leirllä apuvalmentajina. Tsekatkaa lista valmentajistamme.

Zurich Lionsin kanssa on työ jo täydessä käynnissä ja huomenna starttaa neljäs treeniviikko uutta kautta varten. Edellisenä viikonloppuna vedettiin minileir maalivahtien kanssa ja käytiin uudet harjoitteet ja systeemit läpi. Näistä tuli aika lailla otettua videoitakin joita sitten on jossain vaiheessa tarkoitus julkaista Goeliepron resursseissa.

Viimeinen sopimus on vielä viimeistelyn alla ja piakkoin pääsemme julkistamaan vielä yhden kansainvälisen valmennus/konsultointisopimuksen, mutta tästä lisää sitten kun asiat saadaan maaliin.

Enään reilu viikko niin aloitamme pro valmennettavien kanssa jäät. Ensimmäisenä mukaan tulee Bernd Bruckler joka jatkaa pelejään KHL:ssä ja kesäkuun alusta pääsee Bäckströmin Nikkekin sitten mukaan.

Jukka

Mestaruuteen kahdella veskarilla...

Nyt tuo kuvio saattaa olla taas mahdollista ikään kuin toistaen JYP:n viime kauden kuviota jossa kaksi pelaavaa maalivahtia hommasivat joukkueelleen mestaruuden. Ennen eilisiä pelejä oli HPK ainoa joukkue joka oli pelannut playoffsit käytännössä yhdellä maalivahdilla kun JYP, KalPa ja TPS olivat taas kaikki käyttäneet kahta maalivahtia. HPK:lle en siis laske mukaan tuota Metsolan yhtä tuurausta kun mies tuli sisään kesken peli kun se ottelu oli jo menetetty.

Yleensä tämä maalivahtien vuorottelu ei ole resepti menestykseen ja historiassa onkin vain jokusia tällaisia menestystarinoita jotka poikkeuksina vain vahvistavat säännön.

Nyt siis ainakin KalPa ja JYP ovat pois kuvioista ja TPS jatkaa kerhoa vastaan kahden maalivahdin systeemillään. Katsotaan hiukan tilastoja tarkemmin:

TPS:n maalivahdit ovat pelanneet pelit käytännössä puoliksi ja Leggiolla on 1,7% parempi torjuntaprosentti. Kummankin arvot ovat sillä mallilla että niillä voi mestaruus hyvinkin irrota.

HPK:n Lassilan arvoa rassaa erityisesti se yksi murheellinen IFK peli, mutta on merkille pantavaa että joukkue menee finaaleihin vaikka maalivahdin torjuntaprosentti jää alle 90:n! Näin ei asiat todellakaan toimi kovin usein.

Eilistä JYP:n peliä kun katsoin, niin on pakko todeta että ainakin minulle Tuokkolan esitys oli pettymys / yllätys. Merkillistä kuinka näin hyvälle maalivahdille tulee huono peli näin ratkaisevalla hetkellä. Muutenhan Tuokkola on noussut todella hyvälle tasolle liigan eliittiin.

KalPan maalivahtipeli on ollut pettymys playoffsien ajan ja tuntuu ettei joukkue saanut playoffseissa sitä riittävää tukea veskareiltaan mitä olisi tarvittu.

Ihme mies muuten tuo Ruotsiin matkaava Oulun Tarkki. Aivan valtava tason nosto taas runkosarjasta playoffseihin. Täytyy nostaa hattua, en olisi uskonut miehen pystyvän moiseen liikkeeseen, niin huonolta pelaaminen runkosarjassa vaikutti.

Konsultointia KooKoolle

Aiemmin tällä viikolla julkistettiin uutinen Goaliepron ja KooKoon yhteistyöstä. Kyseessä on nimenomaan maalivahtivalmennukseen liittyvä konsultointi eikä itse KooKoon maalivahtien valmentaminen. Tarkoituksena on tuoda Goaliepron kehittämiä metodeja Kouvolaan ja erityisesti edustusjoukkueelle, mutta pidämme myös juniorivalmentajille koulutustilaisuuden. Edustusjoukkueen maalivahdit tulevat siis jo tulevalla kaudella harjoittelemaan Goaliepron metodien mukaan ja tulokset riippuvat siitä kuinka hyvin saadaan tietoa siirrettyä itse päivittäiseen toimintaan.

Samalla tämä projekti tulee olemaan hyvä palanen uuden etävalmennusjärjestelmämme rakennuksessa jota tullaan ensi kaudella ajamaan sisään niin Zurichin kuin myös KooKoon maalivahtien kanssa.

Kesän aikana KooKoon maalivahdit ja valmennus tulee osallistumaan Goaliepron tapahtumiin kuten MV-leirille ja pro harjoituksiin joissa tämä tietotaidon siirto aloitetaan.

Sopimus kattaa ensi kauden ja tuona aikana on tarkoitus tuoda Kouvolaan tarvittava tieto jonka avulla voidaan maalivahtien valmennus nostaa sille tasolla mitä siltä vaaditaan että organisaatio voi lähivuosina haastaa liigajoukkueet tosissaan taistelemaan sarjapaikasta.

Tosipelit starttaavat

Vihdoin päästään itse asiaan ja pelaamaan oikeita pelejä joissa on aina panosta. Selvää on että maalivahtipeli on isossa roolissa ratkaisemassa kuka menee päätyyn saakka, joten tarkastellaan taas tätä asiaa ja kenellä on etu puolellaan.

HIFK- HPK

Etu IFK:lla, sillä Noronen on koko ajan nostanut tasoaan ja joukkue on samalla oppinut luottamaan maalivahtiinsa sekä pelaamaan hänen kanssa yhteen. Vaikka Lassila onkin erittäin hyvä maalivahti on hiukan kysymysmerkki kuinka paljon paukkuja on jäljellä kun mies on kantanut vastuun runkosarjassa periaatteessa yksin.

Lukko – TPS

Etu Lukolla. Tellqvist on kokenut maalivahti joka on kotiutunut Raumalle hyvin onnettoman Venäjän keikan jälkeen. Jos vaan joukkue pystyy nostamaan tasoaan takaisin lähelle samaa mallia kuin aiemmin kaudella niin hoitaa ”Telkkä” kyllä oman ruutunsa. TPSN:n leirissä ei ole kumpikaan Engren tai Leggio pystynyt vakuuttamaan ja ottamaan selkeää ykkösen paikkaa.

KalPa – Tappara

Kyllä tässäkin parissa etu on kotijoukkueella vaikka Säteri onkin pelannut hyvän kauden ajaa Ahonen nuorukaisen ohi kokemuksellaan.

JYP – Kärpät

Tuokkola vie tätä paria sillä Tarkki ei ole ollut tällä kaudella oma itsensä ja tekniikka on normaalia enemmän hakusessa. Pieni varaus pitää tähän tehdä sillä aiempina kausina Tarkki on kuitenkin yllättänyt positiivisesti silloin kun tärkeimmät pelit ovat olleet käsillä.

Katsotaan sitten paljonko meni ennustamisessa pieleen kun tämä kierros on valmis. Joka tapauksessa on hienoa päästä seuraamaan ”oikeita” pelejä vihdoin.

Melkein tosipelit alkamassa...

…eli vihdoin alkaa nämä ”melkein tosipelit” eli säälipleijarit. Enään ei kestä kauaa kun päästään sitten katsomaan oikeaa kiekkoa ja pidempiä playoffs sarjoja. Täytyy nostaa Hannu Jortikan eiliselle lausonnolle hattua eli vaikka oma joukkue pääsi rima enemmän kuin täristen sääleihin kertoi Jortsu tiukasti mielipiteensä siitä että tällaisia pelejä ei pitäisi pelata. Suoraan 8 parasta jatkoon ja runkosarjan arvostus korkeammalle. No se siitä, entäs sitten maalivahdit sääläreissä, löytyykö kommentoitavaa?

Molempiin sarjoihin lähdetään tilanteesta joissa tänään illalla maalilla aloittaa toisessa päässä maalivahti jolla on penkille jäävää kolleegaa huonompi torjuntaprosentti. Aika outoa, vai onko sittenkään?

Tappara-Jokerit

Etu Säteri/Tappara mikäli nuori mies jatkaa samaa erinomaista peliä kuin on esittänyt runkosarjan lopulla. Paljon ei miehellä tosin ole playoff kokemusta jossa taas Riksman ”pieksee” kolleegansa.

Säteri on selkeästi Lehtoa edellä (17 sijaa tilastossa) kun taas vastustajan puolella Riksmanin kakkosena Strömberg on 9 sijaa kolleegaansa yläpuolella. Eipä silti, kyllähän Strömbergille tarjottiin loppukaudesta mahdollisuutta ottaa vaikka ykkösen paikka, mutta se ei vielä tässä vaiheessa ”kelvannut” eli kyllä Riksman on selvä valinta pelaavaksi maalivahdiksi.

Kärpät- Blues

Veljestaistossa etu on siis Tarkilla : - )! Tässä tapauksessa sillä joka pukee Bluesin paidan päälleen. Kyllä miehen otteet ovat olleet koko kauden niin tasaiset, vaikka taas playoff kokemus ja mestaruudet ovat isoveli Tuomaksen puolella.

Tarkki on Bluesilla liigan selvimpiä ykkösiä ja tilastoissakin 24 sijaa Tolvasen yläpuolella.

Kärpissä on tilanne toisin päin ja T.Tarkki on jopa 10 sijaa kolleegaansa Koivistoa perässä. Oulussa olisinkin toivonut näkeväni Koiviston ansaitsevan ykkösen paikan kauden hyvillä otteillaan, mutta ainakaan tällä kaudella ei valmennusjohdolla ollut kanttia tuohon päätökseen.

Joka tapauksessa kauden parhaat pelit lähenevät eli nautitaan kiekosta odotellessa oikeita playoffseja.

Kauden hienoin aika aluillaan

Taas alkavat ne oikeat tosipelit olla ovella kotoisessa liigassa ja muualla kuten meillä Sveitsissä ne alkavat jo tänään. Historiallinen playoff sarja Zug Vs. ZSC Lions tuo faneille ensimmäistä kertaa Sveitsin jääkiekon historiassa näytille kahden Suomalaisen huippumaalivahdin kamppailun. Zug on sarjasijoituksen mukaisesti hiukan niskan päällä, mutta tosiasiassa lähtökohdat ovat aika lailla tasaiset. Saa nähdä kumpi etenee seuraavalle kierrokselle, kokenut Sulander vai erinomaisen kauden pelannut Markkanen.

Entäs sitten SM-liigan maalivahtiasioiden tilanne?

Poimitaan muutama huomion ja myös hatunnoston arvoinen seikka näin pikaisesti:
Ässien Rynnäs on ehdoton kauden komeetta. Vakuuttavaa työskentelyä ja komeat tilastot vielä tukemassa. Kun ottaa huomioon joukkueen sijoituksen alla playoff rajan on Rynnäksen sijoittuminen torjuntaprosentissa kakkoseksi KHL:ään poistuneen Vehasen jälkeen todellinen uroteko.

Silmiin pistää myös Jokereiden Mikko Strömbergin vakuuttavat luvut ja niihin nähden (liian) vähäinen peliaika. Virkaveli joka kantaa päävastuun kun on tilastoissa yli 20 sijaa alempana???

IFK on yksi varteen otettavista mestarikandidaateista ja suurimpia syitä tähän on nousukuntoinen Mika Noronen. Kerrankin tämä ruutu näyttäisi olevan kunnossa Nordiksella. Hienoa nähdä Nortin pelaavaan hyvää kautta vaikean KHL kauden jälkeen.

Vaikka Lukko onkin kompuroinut viime aikoina, ei homma ole kaatunut maalivahteihin. Tellqvist antaa joukkueelle mahdollisuuden voittaa illasta toiseen ja Raanta tuuraa tarpeen mukaan loistavasti. Ensi kaudella Raanta on sitten jo valmis ykkösen vastuuseen.

Kevään lähestymisen havaitsee myös Oulussa siitä että Tarkki karistaa pimeän kauden vuosittaisen epävarmuuden harteiltaan ja ottaa jälleen ykkösen paikan itselleen. Itse olisin toivonut että Koiviston olisi annettu ansaita ykkösen paikka, mutta näin ei ainakaan vielä tällä kaudella siis näytä tapahtuvan.

Viimeisenä huomiona ikuisen kiertolaisen, Jere Myllyniemen hienot otteet SaiPan ykkösenä. Mikäli SaiPa ja Jere pitävät itsensä playoff viivan yläpuolella on se huikea suoritus.

Kuinka liigamaalivahtien tilastot vastaavat joukkueiden sarjasijoituksia?

Otetaan tämänkertaiseen blogiin hiukan erilainen katsonta asioihin ja tarkastellaan sitä kuinka joukkueiden maalivahtien yhteenlaskettu torjuntaprosentti vastaa joukkueen sarjasijoitusta kun verrataan sarjataulukkoa tämän päivän tilanteen mukaan Vs. sarjataulukko joka olisi rakennettu puhtaasti torjuntaprosentin mukaan.

Liigan ”sarjataulukko” maalivahtien torjuntaprosentin mukaan

1. Lukko Pitää tiukasti paikkansa sarjan kärjessä molemmilla tavoin katsottuna.
2. HPK nousee kakkoseksi torjuntaprosenttitaulukon mukaan eli nousisi 5 sijaa normaali ylemmäksi. Kertoo paljon siitä kuinka tärkeä pelaaja Lassila joukkueelle on.
3. Kalpa pitää niin ikään kolmossijansa molemmilla tavoin mitattuna.
4. Ilves nousee 5 pykälää torjuntaprosentin mukaisessa taulukossa paljolti veteraani Korhosen tilaston ansiosta.
5. Blues nousee myös 3 sijaa Tarkin suoritusten myötä tässä taulukossa.
6. IFK on ensimmäinen putoaja tässä taulukossa jossa sijoitus ottaa miinusta 4 pykälää verrattuna oikeaan sarjasijoitukseen. Joukkueen mv-peli ei siis ole balanssissa muun joukkueen suorittamisen kanssa.
7. SaiPa ja erityisesti Hostikka nostaa joukkueen sijoitusta huimat 7 pykälää eli tolppien välissä on joukkueen arvokkain pelaaja.
8. Tappara nostaa myös sijoitustaan 2 pykälää ykkösvahdiksi nousseen Säterin ansiosta.
9. JYP maksaa tässä taulukossa hintaa huonosta alkukaudesta ja saa miinussijoja 5.
10. Ässät on lähes omalla paikallaan saaden yhden plus sijan.
11. TPS on huimasti miinuksella eli 6 sijaa joka ainakin torjuntaprosenttien puolella tulee suurelta osin Leggion takia.
12. Kärpät ottaa myös miinusta runsaasti eli 5 sijaa joka menee täysin tarkin piikkiin tässä vaiheessa.
13. Jokerit on omalla paikallaan tässä tilastossa – valitettavasti.
14. Pelicans nuolee haavojaan viimeisenä ja kahdella miinus sijalla, ei siis ihme että Lahdessa suunnattiin katseet ison veden taakse.

Kuinka paljon tähän muuten sitten vaikuttaa se, paljonko joukkue antaa vastustajan laukoa kohti omaa maaliaan? Päätelkää itse kuvasta jonka grafiikka kertoo kenen maalia kohti on ammuttu minkä verran.

Vallanvaihdoksia maalivahtirintamalla?

Nopea tarkastelu liigan maalivahtipeluutukseen nostaa esille taas kysymyksen siitä kuinka paljon peluutukseen ratkaisee sopimuksen loppusumma ja sitä kautta niin sanottu ykkösmaalivahdin status. Ainakin nopeasti voisi sanoa että Oulussa saattaa olla vallanvaihdos tapahtumassa jos nykyotteet jatkuvat ja valmennuksella on riittävästi jämäkkyyttä palkita hyvistä otteista. Ilveksen luvut puoltaisivat myös Markus Korhoselle hieman suurempaa vastuuta ainakin tällä hetkellä kuin myös Jokereissa saattaisi olla hyvä ainakin numeroiden valossa peluuttaa Strömbergiä enemmän ja antaa Riksmanille myös aikaa lepoon niin henkisesti kuin fyysisestikin. Tässä alla muutamia faktoja keskustelun pohjaksi.

Petri Koivisto (Kärpät) selkästi edeää Tarkkia. Torjuntaprosentin mukaan kaulaa peräti 6,12% ja se on jo aikamoinen ero. Tosin Koivistolla on vasta 4 peliä allaa kun tarkilla pelejä on 12. Voittoprosenttikin Koivistolla on täydet 100% joten Oulun suunnalla saattaa olla jopa vallanvaihdos menossa.

Kalpan Mika Järvinen on niin ikään haastamassa kokenutta Ari Ahosta urakalla ja torjuntaprosentissa Järvinen on 3,27% edellä. Ahosen ykkösasemaa puolustaa sitten taas voittoprosentti joka miehellä on 70,83% kun se Järvisellä on vielä ainoastaan 40%.

Ilveksessä Pitkämäen hyvä alkutahti on hiipunut ja siellä veteraani Markus Korhonen heittää myös otteillaan hyvää haastetta. Torjuntaprosentin mukaan Karhu on Pitkämäkeä edellä 2,49%. Korhoselle lisää peliaikaa puoltaa myös voittoprosentti 66,67% kun se Pitkämäellä on pudonnut 46,43% lukuihin.

TPS:n tilanne on myös sellainen että ykkösenä pelaava Leggio on haastajaa eli nuorta Atte Engreniä jäljessä torjuntaprosenteissa 2,65%. Voittoprosentin mukaan maalivahdit ovat melko tasaisia eli Leggio 65% ja Engren 58,33%.

Vielä löytyy 1 joukkue jossa kakkonen johtaa ykköstä torjuntaprosentin mukaan. Tämä on yllättäen Jokerit jossa Mikko Strömberg on Juuso Riksmania edellä 3,09% verran. Voittoprosentissa on sitten on huima ero kun Strömbergillä se on 50% ja Riksmanilla 28,57%.

Tapparan tilanne on erikoinen koska nuori Säteri johtaa torjuntaprosentin mukaan kokenutta Lehtoa selvästi, mutta sitten taas voittoprosentti vähemmän pelanneella Lehdolla on tasan 75% kun taas Säterin arvo on vain 37,50%

Maalivahdit jotka pitävät joukkueitaan pystyssä jne…

Tällä hetkellä liigavahdeista nousee kaksi ohi muiden kun tarkastellaan näiden joukkueittensa ykkösvahtien sijoittumista tilastoissa torjuntaprosentin mukaan suhteessa oman joukkueen sarjasijoitukseen nähden. Nämä herrat ovat HPK:n Lassila ja SaiPan Hostikka.

Vaikka HPK on sarjassa vasta sijalla 7, on Lassila torjuntatilastoissa neljäntenä. vastaavasti taas Saipa on sijalla 11 ja Hostikka tilastoissa sijalla 7. Muita vastaavia sijoituksia ei ykkösmaalivahtien (suurimmat peliminuutit joukkueen maalivahdeista omaava) joukossa ole vaan he ovat joko samoilla sijoilla suurin piirtein tilastoissa kuin joukkuekin , kuten Vehanen jonka joukkue keikkuu sarjan piikkipaikalla ja Pete on tilastoissa kakkosena.

Sitten on myös päinvastaisia tapauksia kuten TPS:n Leggio joka on tilastoissa vasta sijalla 11, mutta joukkue sarjassa kakkosena. Vähemmille peliminuuteille jäänyt Engren on torjuntaprosentin mukaan ylempänä sijalla kuusi, mutta syy siihen miksi Leggio pelaa enemmän löytyy voittosarakkeesta. Siellä Leggiolla on 6 merkintää kun taas Engrenillä vain 2 merkintää siinä sarakkeessa.

Kalpassa on vastaava tilanne ja joukkueen ollessa sijalla 4 on Ahonen torjuntatilastossa vasta sijalla 13. Kakkosmaalivahdiksi tässä vaiheessa jäänyt Järvinen on niin ikään ykköstä ylempänä tilastoissa eli peräti kolmantena, mutta Ahonen johtaa taas voitoissa luvuin 5-1.

Viimeinen pikku havainto tulee Jyväskylän leiristä jossa on sikäli poikkeuksellinen tilanne että ykkösenä pelaava Wallinheimo on tällä hetkellä kakkosen asemassa olevaa Norosta alempana niin torjuntaprosentin mukaan (tosin vain yhden sijan) kuin myös voittojen suhteen jossa Nortti edellä luvuin 1-2.

Voiko liigamaalivahtien tilastoihin luottaa?

Tein tässä aamusella pientä katsausta liigamaalivahtien tilastoihin ja samalla veratson omia noottejani eri maalivahtien esityksistä. Tarkoitus oli tehdä blogiin päivitys siitä miten paljon joukkueen tilanne vaikuttaa maalivahdin esityksiin ja tilastoihin.

Homman tekeminen luotettavasti oli kuitenkin hankalaa, sillä ihan täyttä varmuutta siitä mihin tilastoihin voi luottaa ei ainakaan minulla ole. Jossain vaiheessa mm Pelicansin Hovisen prosentit olivat liigan sivuilla +30% liian alhaiset ja vaikka nyt luvut pääpuolisesti näyttävät oikeilta, niin ne eivät ole synkassa esim teksti-tv:n tilastojen kanssa. Kenen tilastoissa on virheitä ja mistä nuo aiheutuvat?

Muutama esimerkki siten että ensin liigan sivujen luku ja perässä teksti-tv:n antama luku

Teemu lassila 94,21% - 93,85%

Mika Järvinen 94,64% - 91,38%

Harri Säteri 92,23% - 91,35%

Atte Engren 93,10% - 91,22%

Juha pitkämäki 92,53% - 90,96%

Tuomas Tarkki 90,95% - 90,05%

Nopea trakastus näytttää ainakin sen että liigan sivut laskevat prosentit oikein jos vaan torjunta ja maalimaarät ovat oikein. Jos näin on niin mistähän teksti-tv vetää noita omia lukujaan? Sangen merkillistä.

Palataan tuohon alkuperäiseen aiheeseen seuraavissa blogeissa.

Liigavahtien otteita – 10 havaintoa alkukierroksilta

Sarja on vasta alussa ja paljon tulee vielä tapahtumaan, mutta katsotaan hiukan minkälaisia yllätyksiä ja odotettuja otteita ovat maalivahdit ensimmäisillä kierroksilla tarjonneet.

# 1 - Ylösen magiaa

Ehdoton yllättäjä ja huippusuorittaja on ollut Atte Engren. Upi Ylönen on taas kerran tehnyt loistvaa työtä ja TPS on tuottamassa kovaa vauhtia pinnalle uutta huippumaalivahtia. Miksiköhän Aurajoen rannalla tarvitaan ECHL mies Leggiota avaamassa luukkua?

# 2 – Vehanen loistaa Lukossa "normisuorituksella

Juttelin Peten kanssa peleistä pari päivää sitten ja mies itse kertoi että nyt on jopa päässyt helpolla kun joukkue suorittaa kovalla tasolla. Ei ole tarvinnut ihmeitä tehdä vaan ilmestyä työpaikalle tekemään normisuoritus. 94,74% on joka tapauksessa kova torjuntaprosentti neljän otelun jälkeen. Saa nähdä pääseekö Raanta näyttämään osaamistaan ensi viikolla?

# 3 – Mitä ihmettä tapahtui stadissa viime kaudella

Pitkämäki vetää todella komeilla otteilla Ilveksen paidassa. Voiko tämä olla sama kaveri joka esiintyi viime kaudella Nordiksella? Ei todellakaan siltä vaikuta. Kumma juttu kuinka otteet paranivat kun ei ole enään maskissa maalattuna stadin ratikkaa kolkuttamassa pääkoppaa! Pistää kyllä miettimään mistä viime kauden otteet johtuivat jos mies jatkaa tällä tasolla läpi kauden.

# 4 – Aina mahdollisuus voittaa

Jari Kaarelan suojatti Teemu Lassila jatkaa hyviä esityksiä, vaikka joukkueelta ei ole kovin kauheasti tukea tullutkaan. HPK nousee taulukossa kun muu joukkue herää pelaamaan samalla tasolla kuin Lassila.

# 5 – Joukkue jonka takana on hyvä onnistua

KalPa lentää ovaa ja korkealla. Kumpikin MV on pelannut hyvin ja mikäs on tuon joukkueen takana pelatessakaan. Mukava nähdä myös Ahoselta ehjä kauden avaus yli 93% tilastoilla kolmen pelatun matsin jälkeen.

# 6 – Hostikan nollat

Kaksi nollapeliä tässä vaiheessa jo Hostikalle, kuka olisi uskonut??

# 7 – Mikä narreja vaivaa

Peli ei kulje eikä ole vielä kiekko tarttunut Juusolle totutun mukaisesti. Varmaa on että otteet paranevat niin Riksmanilla kuin joukkueellakin. Sija 15 torjuntatilastoissa tulee kohenemaan, mutta siihen tarvitaan parempaa tukea joukkueeltakin.

# 8 – Ässät yskii

Ei ole Kilpeläinen pystynyt sankaritekoihin vaadittavalla tasolla kolmessa pelissäänn. Nuori Rynnäs sen sijaan aloitti kauden todella hienosti. Nuo otteet voisivat ennustaa lisääkin peliaikaa.

# 9 – Tahmea Tappara

Miksi ihmeessä Tappara laittoi selvästi huonomman ehtoopuolen maalivahdin laatikkoon sarja-avauksessa? No, tulokset olivat aika koruttomat. Säteri on selkeä ykkönen Tapparassa, mutta kun joukkue pelaa aika alakanttiin, niin ei miehen tehtävä ole kovinkaan helppo.

# 10 – Pelicansin kuviot

Kovin ovat otteet ailahtelevaisia Lahden miehillä. Eilinen TV-peli oli sitten todellinen mahalasku joka saa melkein unohtamaan nuo aiemmat hyvät otteet ja pisteitä tuoneet voitot. Nikkilä kokeneena maalivahtina varmasti kerää itsensä seuraavaan peliin, mutta Hovista ei käy kateeksi eilisen yllätyskomennuksen jälkeen. Todella epäkiitolliseen paikkaan joutui kehiin.

Liigavahdit kristallipallon kautta katsottuna

On taas se aika että voi tehdä ”fiksuja” ennustuksia tulevaa liigakautta ja sen maalivahtitoimintaa silmällä pitäen. Sitten joidenkin kuukausien päästä on hauska todeta missä ja kuinka paljon mentiin metsään, mutta tämähän se urheilun suola onkin, asioita ei voi ennustaa ennakko-odotusten mukaisesti. Tässä siis hiukan ajanvietelukemista josta osa toteutuu ja osa menee täysin metsään.

Onnistujia

Riksman on kesto-onnistuja tämän päivän liigassa jos vaan paikat kestää ja selkä antaa periksi pelata ja treenata. Tärkeätä on myös saada riittävä lepo ja palautuminen eli Strömbergiä pitää uskaltaa käyttää enemmän kuin uransa lopettamaan joutunutta Hallikaista aiemmin.

HPK:n Lassila jatkaa hyviä esityksiään ja parantaa edelleen peliään hyvässä valmennuksessa.

Tuokkola ottaa Jypissä tarpeelliset kopit. Tämä ruutu on Jyväskylässä kunnossa.

Lukon Vehanen palaa omalle tasolleen, mutta siihen tarvitaan myös laadukasta harjoittelua, oikeaa työn ja levon (henkisen & fyysisen suhdetta) sekä nuoren Raannan riittävää käyttöä ettei viime kauden peluutus toistu.

Kilpeläinen pitää Ässiä pinnalla päivästä toiseen. Toivottavasti Rynnäs pystyy tukemaan vastuun kannossa ainakin jonkin verran, ettei urakasta tule liian raskasta.

Nikkilä jatkaa hyviä otteitaan Nupen opeilla. Toivottavasti joukkue pystyy antamaan riittävän tuen.

Floppeja

KalPan Ahonen on kovan paikan edessä. Edelliset kaudet eivät anna kovin hyvää kuvaa miehen nykytilasta ja sarjan alku onkin hyvin ratkaiseva. Tosin kova rosteri miehen edessä saattaa auttaa pääsemään takaisin hyvälle tasolle ja peli saattaa siten kohentua itseluottamuksen kautta.

Pitkämäellä on takanaan katastrofikausi ja nyt voi vain toivoa että tutut maisemat auttavat miehen takaisin raiteilleen. Vaikeata kuitenkin tulee olemaan.

Lehto alkaa olla valmis lopulliseen vallan luovutukseen Säterille Tapparan maalilla.

Leggio ei ole treenipeleissä kauheasti vakuuttanut ja onnistuminen onkin nyt Ylösen ”Magian” varassa. Saako konkarivalmentaja tähän suojattiinsa saman hienon otteen kuin Salakin kanssa? Jos ei saa niin kyyti voi kylmää.

Vaikka kuinka toivoisi onnistumisia, niin saattaa olla että Hostikka ja Myllyniemi ovat ”Mission impossiblen” edessä Saipan maalilla.

Haastajia

Koivisto saattaa Kärpissä heittää Tarkille lujankin haasteen jos kokeneemman ykkösen otteet alkavat ailahtelemaan. Mies on valmis suurempaan vastuuseen.

HPK:n Metsola on valmis haastamaan itselleen aikaa liigassa. Olisi ollut jo Ilveksessä ykkönen, mutta tuli Kaarelan oppiin.

Pienikokoinen Järvinen saattaa saada hyvänkin mahdollisuuden ottaa ykkösen paikan haltuunsa Kuopiossa jos Ahosen peli ai ala kulkemaan alkukaudesta.

Haastajaosaston vanhin jäsen on Ilvekseen palannut kiertolainen Korhonen. Karhu on kunnossa ja saattaa hyvin olla vielä Ipan ykkönen kauden aikana.

Kysymysmerkkejä

Bluesin MV-peli on tätä osastoa, vaikka Tarkilta odotetaankin suuria tekoja. Tilanne on kuitenkin toinen, valot etelässä kirkkaammat ja odotukset korkealla. Aika suuret skrinnarit miehellä on myös täytettävinä. Tolvanen on aika katsomaton kortti ainakin minulle. Kommentoidaan kun miestä nähty hiukan enemmän.

Pelicansin lupaava ja isokokoinen Hovinen on totisen paikan edessä. Ura voi lähteä kumpaan suuntaan tahansa. Nyt on syytä onnistua tai takaa alkaa tulla nuorempaa yrittäjää rinnalle nopeasti. Pystyykö Nurminen koulimaan lupauksesta liigamaalivahdin?

IFK:n maalivahtipeli ei ole huonossa kunnossa, mutta onko se sitä tasoa mitä tulee mestaruutta tavoittelevalla joukkueella olla? Kysymysmerkiksi sen voi merkitä siksi että joukkueella ei ole ykkösmaalivahtia jolla olisi koko kausi alla vastuunkantajana liigassa. Toisaalta joskus se vastuukin on otettava ja Nieminen on osoittanut olevansa tahtoa omaava maalivahti joka ei hyydy kovassakaan kilpailutilanteessa. Tämän tilanteen kehittymistä seuraan suurella mielenkiinnolla ja toivon nuorelle miehelle onnistumisia.