Miksi maalivahtien otteet muuttuvat playoffseissa niin kovin usein siitä mitä olemme runkosarjassa tottuneet näkemään? Kauden aikana loistavia otteita esittänyt maalivahti päästää yllättäen pomppukiekkoja sisään jne? Mikä aiheuttaa tämän muutoksen ja onko siihen lääkkeitä?
Tarkastellaan tätä tilannetta hiukan lähemmin nyt kun 2 kierrosta semifinaaleja on takana. Toki tilanne voi muuttua vielä paljonkin, mutta varmasti tämä antaa meille hiukan perspektiiviä asioihin:
· Tappara – Lehto: Kummaa tason heilahtelua, välillä ottaa ihan maagisia koppeja ja tyyli/paketti todella hyvin kasassa. Sitten taas väliin laskee maaleja kuten eilen Aaltosen vedon etukulmasta kilven puolelta suoraan sisään samaan aikaan kun Lehto roikotti pystyasennossa kilpeä jäässä ja mailaa täysin turhassa lumikolassa. Lehdolla on kuitenkin kokemusta ja mies tietää miltä tuntuu voittaa mestaruus, tosin tuolloin hän pääsi puun takaa (ilman ennakkopaineita) maaliin Kuivalaisen tason laskettua luvattoman alas.· Kärpät – Tarkki: Kauden ajan tilastot hyvässä mallissa, mutta kv. ottelut eivät menneet ränniin Kärppien eikä maajoukkueenkaan kanssa, josta seurasi ilmeinen itseluottamusongelma ja tason lasku. Kärpät hankki vakuutukseksi HPK:sta Chiodon ja ainakin jonkin verran tuo tuntui auttaneen kun vastuu ei enää ollutkaan yksin Tarkin harteilla. Playoffseissa Tarkki on taas ollut päävastuunkantaja, mutta edelleen taso ailahtelee eikä mies ole vielä ainakaan päässyt viime kauden tasolleen. Toisella kaudella odotukset ovat aina korkeammalla kuin tuntemattoman maalivahdin kohdalla debyyttikaudella.
· Blues – Bruckler: Liigan paras maalivahti tällä kaudella vai maalivahti liigan parhaan puolustuksen takana? Tässä tuhannen taalan kysymys johon saadaan playareiden aikana vastaus. Joka tapauksessa maaleja on mennyt hiukan liikaa verrattuna runkosarjaan ja onpa sekään mahtunut jopa ”ikämiespompulla” sisään menneitä vetoja jotka eivät saa KOSKAAN mennä maaliin kauden tässä vaiheessa. Joukkueelta odotetaan mestaruutta ja minimissään finaalipaikkaa. Muutamat mailankäyttötilanteet ovat myös tuoneet peleihin hieman ”ylimääräistä” jännitystä! Paineita siis on silläkin suunnalla ja ei Brucks ole ennen pelannut samassa tilanteessa.
· Jokerit – Puurula: Puun takaa parrasvaloihin. Kuka olisi uskonut että Saipan 3-maalivahti on yksi mestaruustaiston avaintekijöistä kauden tässä vaiheessa? Pelicans sarjassa Jokerit etki riittävän malimäärän päästäen Puurulan pälkähästä, mutta Blues on toinen tarina. Nyt ei ole varaa ylimääräisiin maaleihin. Eilinen Osalan tekemä pelin avausmaali on hyvä esimerkki näistä. Sen maalin takia Bluesilla oli lopussa mahdollisuus tasoittaa, minkä joukkue sitten tekikin tuhoisin seurauksin Jokereille. Taso heilahtelee mutta joukkue pyrkii auttamaan maalivahtiaan uhrautuvasti, saa nähdä kuinka pitkälle tuo riittää. Toisaalta Puurula nousi rooliinsa aivan puun takaa Markkasen mystisen loukkaantumisen ansiosta ja voi pelata osittain ilman ennakkopaineita. Paineet ovat joukkueella ja Suomen jättävällä Doug Sheddenillä.
Mielenkiintoinen tilanne kaiken kaikkiaan. Kolme maalivahtia neljästä laskeneet tasoaan runkosarjasta ja yhden tasoa ei juuri saatu edes mitattua. Kuinka paljon kokemus auttaa näissä tilanteissa? Vastaan tähän että todella paljon! Jos vastakkain olisivat vaikkapa Nikke Bäckström ja Fredi Norrena eikä Bruckler ja Puurula, niin voisin vannoa maalivahtien nostaneen tasoaan entisestään playoffsien alettua. Kokemus on tärkeä osa tätä peliä ja MV:n suoritusta. On vaikea valmistautua käsittelemään paineita jos ei ole ollut siellä ennen. Vasta kun on tosipaikan edessä ennakko-odotukset niskassaan, niin tulee todellinen paineensietokyky esiin. Ennakko-odotukset ovat iso osa tätä kokemusta ja mitä useammin tuolla playareissa esiintyy, sitä paremmin oppii paineita käsittelemään
Toki poikkeuksiakin aina löytyy kuten esimerkiksi Kari Lehtonen joka johdatti Jokerit viimeisimpään seuran mestaruuksista. Toisaalta nuoret ja kokemattomat maalivahdit pääsevät usein pelaamaan näihin paikkoihin ilman suuria henkilökohtaisia ennakko-odotuksia kuten Tarkki viime kaudella.
Koska maalivahtipeli on niin avainasemassa, niin uskallan veikata että mestaruuden vie joukkue jonka maalivahti pystyy nostamaan tasoaan tästä eteenpäin eniten verrattuna aiempiin peleihin.
Mikäli mestaruus jaettaisiin pelkästään maalivahtiin kohdistuvien odotusten mukaisesti, niin olisi järjestys tänään kun 2 semifinaalipeliä on pelattu seuraava:
1. Blues – Bruckler
2. Tappara – Lehto
3. Kärpät – Tarkki
4. Jokerit – Puurula
Mutta näinhän ei asia ole ja MV on vain osa joukkuetta ja sen tulosta. Jos taas järjestys laitettaisiin kuosiin joukkueen koko materiaalin mukaan, olisi lopullinen järjestys seuraava:
1. Jokerit
2. Kärpät
3. Blues
4. Tappara
No, tämä on nyt vaan tällaista ääneen ajattelua. Joka tapauksessa seuraan mielenkiinnolla kuinka pelit etenevät ja maalivahdit nostavat tasoaan.
Jukka
PS. Sveitsin sarjassa ”vanha herra” Ari Sulander on jo osoittanut kokemuksen arvon ja vienyt ZSC Lionsin 4:n parhaan joukkoon pudottamalla runkosarjan kolmosen, Kloten Flyersin. Tällä hetkellä Zurich johtaa ottelusarjaa Davosia vastaan pelein 3-2 ja Sulo on varmasti avainasemassa sen suhteen meneekö joukkue finaaleihin vai ei.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti