Nuori maalivahti ei ole profeetta "omalla maallaan"

Tämä vanha totuus taitaa pitäää maalivahtien osalta paikkansa suurelta osin! Kuinka niin? Tarkastellaanpa asiaa hiukan siltä kantilta kuinka moni maalivahti on saanut mahdollisuuden omassa seurassaan ja “puhjennut kukkaan” kotimaisemissa. Lyhyt katsaus muutamien esimerkkien kautta:

Antti Raanta – Näyttäisi siltä että nuori Rauman mies on lyömässä itseään läpi naapurikaupungissa Porissa ja on ainakin nyt ottanut selkeän ykkösvahdin paikan. Tuskin kovin moni olisi uskonut kauden alussa että Raanta johtaa tässä vaiheessa liigan tilastoa parhaalla torjuntaprosentilla 94,81%. Raumalla ei ollut uskallusta nostaa omaa kasvattia ykköseksi tai antaa mahdollisuutta ansaita tuota statusta.

Ville Hostikka – Sai kyllä mahdollisuuksia Lappeenrannassa, mutta vasta Ouluun siirryttyä on pystynyt pitämään tason ylhäällä säännöllisesti ja ansainnut ykkösvahdin paikan. Maiseman vaihto tehnyt selkeästi hyvää Hostikan uralle.

Niko Hovinen – Jokereissa oli selkeästi jo listattu Niko entiseksi lupauksesksi johon ei kunnolla panostettu. Tämä arvostus yhdessä ala-arvoisen maalivahtivalmennuksen kanssa olikin tehdä todella hallaa nuoren Jokerikasvatin uralle. Pääsy Pasi Nurmisen oppiin ja erityisesti viime kaudella saatu selkeän ykkösen asema on kääntänyt urakehityksen hiukeaan nousuun joka saattaa ja toivottavasti vie aina kunnon NHL uraan saakka.

Jani Nieminen – IFK:ssa sai mahdollisuuden voittaa ykkösen aseman Kari Jalosen aikana, mutta ei vielä tuolloin pystynyt lunastamaan sitä. Nyt sitten Tampereella Petri Tuonosen valmennuksessa tämä IFK kasvatti näyttää vihdoin ottaneen ykkösvahdin paikan oltuaan vielä viime kauden Harri Säterin varjossa.

Nämä nyt ovat vaan muutamia esimerkkejä, mutta nopeasti laskien liigan 10 kärjessä maalivahdeista ainoastaan Juuso Riksman pelaa kasvattajaseurassaan ja hänkin on siellä pitkän kierroksen päätteeksi käytyään “puhkemassa kukkaan” muualla. Voidaan siis ainakin tällaisen lyhyen otoksen kautta todeta että omille kasvateille annetaan harvoin mahdollisuuksia nousta liigavahdeiksi oman edustusjoukkueen kautta, tai sitten jos mahdollisuus on annettu ei ole paineensietokyky tms riittänyt. Esimerkiksi IFK:ta on paljon kritisoitu siitä ettei seura tuota maalivahteja omasta takaa, mutta jotain siellä on varmasti tehty oikein kun liigassa on tälläkin kaudella tehnyt 2 IFK taustaista junioria ensiesiintymisensä eli Tuohimaa Jokereissa ja Ullberg Saipassa.

Jos tästä vetää nopean johtopäätöksen niin nuoren ja lupaavan maalivahdin kannattaa vaihtaa maisemaa ajoissa peliajan perässä eikä jäädä kärkkymään sitä paikkaa omassa edustusjoukkueessa.