keskiviikkona, lokakuuta 02, 2013

Olipa erikoinen peli… (Lukko-Pelicans)

Ainakin kun tarkastellaan asiaa maalivahtien kannalta! Kyseessä siis eilisillan Lukko-Pelicans matsi jota tarkkailin hieman huolellisemmin ja tein muistiinpanoja maalivahdeista. Otetaanpa lyhyt katsaus muutamiin havaintoihin.

Aloitetaan hieman helpommasta päästä eli Pelicans ja loistavasti kauden aloittanut Jere Myllyniemi. Olin yllättynyt siitä kuinka Jeren peli näytti sekavalta ja oli useita tilanteita joissa tuntui että kiekko katosi täysin. Tämä oli varmasti poikkeuksellinen peli miehelle tällä kaudella, sillä odotin paljon parempaa ja selkeämpää esitystä, mutta kaikille sattuu huonompia päiviä ja pää-asia että joukkueelta tulee niin hyvä tuki että voittoja tulee myös silloin kun maalivahti ei pelaa avian omalla huipputasollaan.

Maalivahtivalmentajana katson aina kaikkia maaleja kriittisesti ja siltä kantilta että miten ne olisi voinut ottaa kiinni sen sijaan että hakisin syitä puolustuksesta jne. Eilisistä neljästä maalista 1 oli täysin Myllyniemen oma moka ja 3 muuta OK maaleja jotka kuitenkin olisi voinut hyvänä päivänä saada kiinnikin. Otetaan vaikka tuo viimeinen neljäs maali esimerkiksi eli läheltä ylös chipattu veto. Tässä Jere pudotti takamuksen alas ja toi kädet kiinni kroppaan eli teki itsensä aivan liian pieneksi ja jätti tilaa kiekolle (huom, ei silti missään nimessä maalivahdin piikkiin mene tämäkään maali). Takamus ylös, kroppa suoraksi ja kiekkoa kohti ja kädet eteen ottamaan kulmaa pois, niin tuokin kiekko olisi saattanut pysähtyä. Olemalla kriittinen on mahdollista kehittyä.

Sitten Lukon maalivahdit. Zapolskilla sattui todella musta päivä ja RD teki aivan oikein vaihtaessaan miehen pois maalilta. Molemmat maalit menee hänen piikkiinsä, vaikka tuossa ensimmäisessä näytti olleen koko yhteistoiminta omien kenttäpelaajienkin kanssa (osalta) hukassa. Toinen maali oli taas sellainen että niitä vain ei saa mennä tällä tasolla jos mielitään pärjätä. No tämä on aika kapea otos enkä ole paljon hänen pelaamistaan nähnyt joten vaikea tehdä kummoisia johtopäätöksiä näin pienellä otannalla.

Setänen esitti muutamia hyviä otteita, mutta laitan ison kysymysmerkin hänen tekniikkansa kohdalle. Jos ei tuo valtava poikkimailan / lumikolan käyttö vähene ja peliasento jäässä tasapainotu, niin mies tulee olemaan suurissa vaikeuksissa tällä tasolla. Neljäs maali oli malliesimerkki siitä kuinka liiallinen poikkimailan käyttö käytännössä ankkuroi miehen jäähän ja siten hänellä ei ollut mitään mahdollisuutta seurata poikkisyöttöä hanskapuolelle. Samalla hän avaa melkein joka tilanteessa valtavasti tilaa kilvelle ylös Tässä on varmasti agendaa työstettäväksi Vuorion kanssa, sillä muuten paketti näyttää kehityskelpoiselta. Toki kaikki 3 muutakin maalia olisivat olleet otettavissa, erityisesti kolmas ja viides. Kuudes oli sitten jo niin vapaa paikka että se olisi vaatinut todellisen huipputorjunnan. Tietysti hiukan huolestuttaa että samassa pelissä menee kolme maalia yläkulmiin kun maalivahti on V-asennossa jäässä. Hyvä tarkastella asiaa lähemmin videoiden jne avulla kuinka oikea on ajoitus, sijoittuminen ja käsien asento.


Tässä siis hiukan ylikriittistä mietintää eilisestä pelistä. Jatketaan ajatuksia taas uusien pelien ja havaintojen merkeissä lähiaikoina.

Ei kommentteja: