6.10.2006 kello soittaa aamulla hiukan viiden jälkeen ja vaikka kuinka väsyttää niin ei auta. Lähtö ja pitkä päivä on edessä eli suihkun kautta autoon ja suunta Seutulaan josta aamun Finnairilla suora jo todella tutuksi tullut lento Zurichiin.
Kone tällä kertaa kiitettävästi etuajassa ja olen jo ennen kello kymmentä paikallista aikaa harjoitushallillamme KeBolla eli aikaa ruhtinaallisesti ennen klo 11:00 aamujäätä. Kapteenimme Matias Seger varsinkin näytti iloiselta nähdessään allekirjoittaneen paikalle, sillä toin Segille mukanani hänen uudet Montreal Nano mailat jotka Teemu Numminen sai edellisenä päivänä toimitettua minulle.
Koska pelaamme illalla vieraspelin Fribourgissa niin jää on melko lyhyt intensiivinen harjoitus jossa keskityn seuraamaan Sulon pelivirettä. Kaikki näyttää hyvältä, liikkuminen ja ajoitukset ovat kohdallaan ja painopistekin tarpeeksi edessä hanskojen oikean asennon avulla (asia johon olemme kiinnittäneet paljon huomiota). Lyhyt asioiden läpikäynti Sulon kanssa ja mies suihkuun jonka jälkeen otan muutaman nuoremman pelaajamme avuksi ja jäämme tekemään töitä nuoren kakkosemme Reto Berran kanssa. Koska kakkosemme ei ole juuri peliaikaa saanut viime viikkoina muualla kuin farmijoukkueessa ja yhden U20 maajoukkueen ottelun keskitymme liikkumiseen ja pelinomaisen ajoituksen hakuun omissa treeneissämme.
Joukkueemme ZSC on pelannut sarjan alun alakanttiin ja paineet voitoille ovat kovat. Veteraanipitoisen joukkueen rakenne ei välttämättä ole enää aivan optimi nopeaan Sveitsin sarjaan. Tämä kaikki on rakentanut aika tavalla paineita pelaajien ja johdon niskaan ja sen voi myös aistia paikan päällä. Treenejäkin seuraa kaukalon laidalla nykyinen ja tuleva GM. Onneksi Sulo on onnistunut pitämään ajatuksensa ja pelinsä hyvin koossa eikä ole antanut näiden paineiden haitata otteitaan.
Illalla olemme sitten pelissä Fribourgissa muutaman tunnin bussimatkan jälkeen. Täällä pelit alkavat melko myöhään ja nytkin alkamisaika on 19:45. Itse ottelu on tyypillinen Sveitsin sarjan ottelu jossa mennään todella kovaa vauhtia päästä toiseen ja avopaikkoja syntyy liukuhihnalta. Sulo lipsauttaa ensimmäisen maalin sisään räpylän kautta liian helposti, mutta sen jälkeen on itse varmuus torjuen pitkälti yli 40 laukausta ja 6 rankkaria illan aikana, mukana iso tukku 1000 taalan paikkoja. Tehdyt maalit ovat todellisia avopaikkoja joissa Sulo tehdään melko aseettomaksi. Vastustajan Mike Munro pelaa myös hyvin maalillaan ja peli on 4-4 jatkoajan jälkeen. Ratkaisuun tarvitaan 7 rankkaria ennen kun poistumme voittajina pukukoppiin. Todella tärkeä voitto ja helpotuksen voi aistia koko joukkueesta.
Huomattavaa ottelussa oli Fribourgin hyökkäysten rakentelu jossa he loivat suuren määrän laadukkaita laukauksia juuri ympyrän yläpuolelta + jopa 11 maalintekopaikkaa metrin säteellä mv:n alueesta.
Rankkareista voidaan myös tehdä huomio kuinka hyvin Sulon aggressiivinen vastaantulo pakotti vastustajan hyökkääjät missaamaan maalin useampaan kertaan.
7.10.2006 Perillä ollaan takaisin Zurichissa hieman ennen 02:00 yöllä.
Aamu alkaa vasta klo 12:00 vapaaehtoisella jääharjoituksella, onhan kyseessä toinen peräkkäinen pelipäivä, jonka vetää apuvalmentajamme Dave Chambers. Dave käyttää pelaajien kanssa toista päätä jolloin saan rauhassa vetää lyhyen tuntumatreenin Sulon kanssa toisessa päässä. Tuntumavetojen jälkeen käymme läpi hieman reboundien seurantaa ja teemme muutaman terävän jatkopotkuharjoitteen, joka riittääkin illan peliä ajatellen, sillä eilinen rasitus painaa vielä jaloissa. Sulon poistuttua jäältä toistamme eilistä kaavaa ja jään tekemään Reton kanssa ylimääräisiä harjoituksia Hallenstadionin jäälle. Tällä kertaa keskitymme pelivauhtisiin maalinkiertoihin ja syöttöihin maalin eteen.
Pelipalaverin kautta joukkue siirtyy yhteiselle lounaalle ja pelaajien mennessä koteihinsa keskittymään & päiväunille jne käyn itse näppäimistön ääreen hotellilla, jossa tämänkin lyhyen jutun kirjoitin.
Joitain tunteja aikaa ennen kuin kiekko putoaa jäähän ja pelimme Lagnauta vastaan alkaa. Lisämielenkiintoa peliin tuo vastustajan maalissa pelaava entinen valmennettavani Matias Schoder. Vaikka ZSC onkin pelannut tällä kaudella yllättävän huonosti kotona suuressa uusitussa Hallenstadionissa niin itse uskon että hoidamme illan pelin kotiin.
Katsotaan 2-osassa kuinka kävi. Koitan laittaa pienen jatkoblogin liikkeelle seuraavan viikon aikana.
lauantaina, lokakuuta 07, 2006
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti