Sveitsissä keikalla osa 2

No niin, hiukan myöhässä, mutta ehdin viimein eilen eli Maanantai-iltana naputella hiukan tätä lupaamaani jatkoa edellisen Sveitsin keikan juttuun.

Kaiken piti olla valmista Lauantain Lagnau otteluun, mutta jotenkin hermostunut oli fiilis hallilla kuitenkin. Itse olin edelleen hyvin luottavainen joka tietysti johtui lähinnä siitä että oman tuntemukseni mukaan Sulolla oli kaikki mallillaan eikä ollut mitään syytä odottaa muuta kuin erittäin hyvää suoritusta.

Verryttelyn aikana ehdin vaihtaa myös muutaman sanan Lagnaun valmentajien kanssa, olivathan kummatkin vanhoja ystäviäni eli Christian Weber jonka kanssa valmensin Zurichissä 2 kautta ja Esa Siren joka on viihtynyt jo pitkään Keski-Euroopassa.

Itse peli näytti siltä että ZSC tulee viemään sen selkeästi, sillä peli oli muutamaa alivoimaa lukuun ottamatta täysin hallinnassamme. Sitten taas opittiin ettei pelejä ratkaista hallinnan, vaan maalien mukaan. Vastustajan maalissa Matias Schoder veti aivan huippumatsin ottaen mm pelkästään kolmannessa erässä 25 koppia ja pitäen nollan. Samanaikaisesti Lagnau teki meille yhden maalin kun puolustuksemme päästi vastustajan hyökkääjän ohjaamaan siniviivavedon Sulon edestä suoraan maalin kattoon. Lagnaun 2-0 maali tyhjiin olikin sitten vaan kosmetiikkaa.

Pelin jälkeen oli aistittavissa valtava pettymys ja yhä jatkuva paineiden kasautuminen joukkueen ja johdon niskassa. Zurich on paikka jossa on voitettava 8 peliä 10:stä ennen kuin media ja fanit ovat tyytyväisiä (suora lainaus Tamin kommentista). Tietyllä tavalla & häviöstä huolimatta tunsin pientä ylpeyttä vastustajan maalivahdin hienosta pelistä, olinhan tehnyt Schodin kanssa pari kautta tiivistä yhteistyötä. Sulon peliin olin todella tyytyväinen, sillä mies otti kaiken mahdollisen kiinni + pari aivan haamukoppiakin joilla piti joukkueen mukana tappelussa pinnoista.

Pelin jälkeen kävimme asiat läpi Sulon kanssa ja puimme tilannetta harjoitushallilla joukkueen tiloissa (pelien jälkeen siirrämme aina varusteet Hallenstadionilta muutaman sadan metrin päähän treenihallille jossa valtaosa toiminnasta tapahtuu). Vaikka joukkueen tilanne on vaikea, niin silti paras tapa auttaa asiaa on sulkea kaikki muut vaikeudet pois mielestä ja keskittyä vain omaan hyvään tekemiseen. Tällä teemalla lähdimme jatkamaan kohti seuraavan viikon harjoituksia ja laitoimme tämän pelin pois mielestämme.

Sunnuntaina oli joukkueella vapaapäivä poislukien maalivahdit. Koska seuraavaan peliin oli useita päiviä, niin olimme päättäneet rakentaa tiukemman treeniviikon Sulolle jotta emme syö ”pankista” kaikkea kesän kovan treenin aikaansaannosta, vaan laitamme sinne hiukan lisää myös kauden aikana. Samalla otimme tietysti mukaan treeneihin kakkosmaalivahtimme Reto Berran.

Päivä aloitettiin erittäin kovalla maalivahtien omalla jäätreenillä jonka pidimme GSK Lionsin (farmijoukkueemme) hallilla. Tässä treenissä menimme melko lähellä maksimeja käyttäen erilaisia maalivahtien torjunta ja luisteluharjoitusten yhdistelmiä samalla tarkkaillen sykearvoja.

Viikolle laadimme ohjelman jonka Sulo veti joukkuetreenien lisäksi eli lisäsimme fysiopallolla tehtäviä jalkojen voimatreenejä sekä fyysisiä harjoituksia jotka tehtiin pitkälle intervallityyppisinä kuntofillariharjoitteina. Ohjelma vedetiin läpi Su-Ke ja To oli sitten lepopäivä. Kaikki tähtäsi siihen että normaalin perjantain jälkeen Sulo pystyy taas pelaamaan La pelin vaikka ei olekaan vielä täysin palautunut viikon kovasta treenistä.

Joka tapauksessa tilanne Zurichissä jatkuu vaikeana. Sulo on iskussa, mutta ennen kun joukkue oppii jälleen tekemään maaleja ovat voitot kiven alla ja sitähän ei paikallinen media & fanit siedä.