Olen aina sanonut että kesä on maalivahtivalmentajan kannalta kaikkein,kiireisintä aikaa ja niin se on tänä vuonnakin.
Kesänkauden 1-vaihe lähti käyntiin jo keväällä kun sarjan loppumisen jälkeen pidettiin parin viikon treenitauko jonka jälkeen mm Sulolle ollaan rakennettua yksityiskohtaisia ohjelmia 9-11 viikkotreenin tahtiin. Samoin pidimme viime kuussa maalivahtien kick-off leirin Sveitsissä ja kävimme myös jäällä kertaamassa tulevan kauden kehityskohteet ja teemat.
Suomessa taas saimme kolmen viikon tiiviin jakson päätökseen jäätreenien merkeissä joissa keskityimme Bernd Brücklerin kanssa seuraaviin steppeihin:
A) Analyysiin, mistä peli on kiikastanut
B) Suunnitelmaan, kuinka korjataan
C) Harjoittelun aloitukseen ja oikeiden toistojen määrään
Mukana on myös ollut KooKoon Antti Härmä jonka kanssa löysimme pian ne alueet joiden kehittämiseen keskitymme tänä kesänä. Kolmantena maalivahtina sitten vanhempi kundini Jan Ropponen jolla on selvä agenda jonka mukaan valmistautuu tulevaan USA:n yliopistokauteen.
Tällä viikolla pidämme jää harjoittelussa ”juhannustaukoa”, Sulo vetää viimeisiä päiviä treenejään Zurichissä, Brucks lensi juuri USA:aan ja muutenkin on aika valmistautua ”mittumaariin” ennen kun sitten ensi viikolla polkaisemme kesän II-vaiheen päälle.
Tuon vaiheen aikana on tarkoitus saada tulevan kauden agendat, tekniikkamuutokset jne ajettua kunnolla sisään sekä saada myös Nikke Bäckströmin kunnon kesäharjoittelu siihen malliin että se mahdollistaisi jopa NHL:n sarja-avauksessa pelaamisen. Tämäkin treeniasia ratkeaa lähipäivinä kun mies on USA:ssa lääkärintarkastuksessa ja rasitustesteissä, toivotaan että treenilupa heltiää.
tiistai, kesäkuu 16, 2009
lauantai, toukokuu 02, 2009
Goaliepro TV on aukaistu
Olemme lanseeranneet uuden online TV:n Goaliepron sivuilla käyttäen kotimaista GoodMood Oy:n teknologiaa hyväksi.
http://www.goaliepro.com/fi/resurssit/tv/
http://www.goaliepro.com/fi/resurssit/tv/
sunnuntai, huhtikuu 05, 2009
Maalivahtien otteet matkalla finaaleja kohti
Maalivahtipelin osalta tämän kauden playoffsit ovat olleet aika poikkeukselliset. Jopa 2 joukkuetta on mennyt kahdella maalivahdilla vaihdellen ja parhaiten pelannut maalivahti ei päässyt joukkueineen edes välieriin. Tarkastallaanpa hiukan lähemmin välierien maalivahtisuorituksia ja kenellä on etu finaaleita ajatellen.
Blues-Kärpät
Tässä ottelusarjassa eivät maalivahdit häikäisseet ja molempiin päihin meni yllättävän monta maalia tilanteissa joissa kiekon olisi pitänyt kyllä tarttua. Tarkin otteet eivät ole samaa tasoa kuin viime kaudella ja vaikka miehen valmiusasento ja liikkuminen on edelleen todella hyvää katoaa hänen tasapainonsa jäihin mennessä. Tästä johtuen on jatkotilanteiden pelaaminen välillä hyvinkin vaikeaa ja siitä seuraa usein paniikkiheittäytymisiä kun mitään muita keinoja ei enään ole käytettävissä. Tosin mies otti kyllä yhdellä tällaisella fudisdyykkauksella erään näiden pelien hienoimmista kopeista, joka on aivan samaa tasoa kuin toisessa ottelusarjassa Wallinheimon ottama gamesaveri. Tämä torjunta saattoi myös kääntää koko sarjan lopulta Oululaisille eli sanoa tarkin ottaneen tähän saakka tarvittavat kopit. Oli myös silmiinpistävää kuinka helposti Tarkki komitoitui kiekolliseen pelaajaan liiallisesti ja oli näin lähes aina vaikeuksissa poikkisyöttöjen kanssa. Jos Oulu aikoo mestaruuden uusia tulee Tarkin nostaa tasoaan finaaleissa takaisin viime vuoden kaltaiseksi. Tähän on kyllä potentiaalia ja tunnetusti mies on sen tehnytkin.
Bluesin ratkaisu lähteä nuoren Mikko Koskisen kanssa playoffseihin oli selvää jo runkosarjan loppupuolella kun ei Brücklerille annettu peliaikaa enään CHL:n jälkeen juuri ollenkaan. Tiedä sitten kuinka paljon tämä johtui siitä että Blues johdolla oli palkokasveja sieraimissa kun BB oli aiemmin CHL:n aikana kertonut jättävänsä seuran tämän kauden jälkeen. Joka tapauksessa rohkea ratkaisu vielä kun ottaa huomioon Koskisen playoff kokemuksen rajoittuneen kahteen pelattuun A-SM playaripeliin viime kaudelta joissa miehen torjuntaprosentti oli 73.08%. Totuuden nimissä täytyy kuitenkin sanoa että Kossu on minun silmissäni kehittynyt tällä kaudella valtavasti ja on maalivahtina aivan eri tasoa kuin viime kaudella. Kun kehitys jatkuu tätä vauhtia on miehellä loistava tulevaisuus edessä. Oli kuitenkin epärealistista odottaa nuoreen miehen nousevan näin nopeasti ratkaisijaksi. Sarjan kannalta ratkaisevia hetkiä olivat 30.3 pelatun ottelun viimeinen minuutti ja jatkoaika. Sen pelin ei olisi koskaan pitänyt mennä jatkoajalle eikä ja:n voittomaalin olisi koskaan pitänyt mennä sisään. Nuo 2 maalia saattoivat ratkaista tämän ottelusarjan ja finaalipaikan Kärpille. Ensi kaudella saattaa Koskinen olla jo sitten se Bluesin tarvitsema voittava maalivahti. Nyt ilmaan jäi kysymys siitä minne saakka olisi joukkue mennyt jos paljon kokeneempi ja joukkueensa jo kertaalleen finaaleihin vienyt Brückler olisi pelannut?
JYP-KalPa
Tässä sarjassa meni maalivahtipeli Jyväskylään 100-0. Wallinheimo oli loistava pelaamissaan otteluissa ja se yksi heikompi peli playoffsien alussa on nyt helppo unohtaa. Nähtäväksi jää vieläkö RD vuorottelee maalivahtejaan finaaleissa vai joko toinen kantaa lopullisen torjuntavastuun? Kun joukkueet edellisen kerran kohtasivat 17 helmikuuta aloitti Tuokkola maalissa, mutta sai väistyä vain 9 torjuntaa tehneenä ensimmäisen erän jälkeen kun Kärpät latoi 3 maalia. Tuon ottelu Kärpät vei JA:lla lopulta 4-5. Wallinheimo on ollut viime peleissä loistava ja Tuokkola on myös pelannut erittäin hyvin. Ainoa asia mikä Tuokkolan otteissa ihmetyttää on se että joka toisessa pelissä suunnilleen miehelle menee turha maali räpyläpuolelta. Ainakin nuo itse näkemäni maalit ovat olleet kaikki selviä kiinni otettavia huippumaalivahdilta. Tuokkola putoaa jäihin ja koittaa kurottaa kiekkoa kiinni kun selkeästi samaan aikaan puuttuu normaali liikesuunta kohti torjuntaa. Toisen puolen laukauksissa taas kaikki on kohdallaan. Joka tapauksessa finaaleihin mentäessä etu tuntuisi olevan maalivahtipelin osalta Jypillä ja Wallinheimolla.
KalPan maalivahtipeli petti useaan kertaan näissä peleissä. Helppoja maalaja tuli aivan liikaa, joskin sitten taas tuli myös nappisuorituksia kuten 30.3 1-2 voitossa Mika Oksan peli kun hän tuli Järvisen tilanne ajassa 7.55. Järvinen oli viime kaudella lähes maaginen A-SM playoffseissa (93,98%), mutta vuosi on maalivahdille lähes poikkeusetta liian lyhyt aika kasvaa A:sta liigan huippumaalivahdiksi. Oksan pelistä taas kuulsi selvästi läpi kuinka mies alkoi varomaan virheitä. Sarjan alussa tuli Oksa selkeästi enemmän vastaan ja pelasi rohkeammin, mutta kun maaleja ropisi alkoi mies pelatä sisempänä koko ajan ”varmuuden vuoksi”. Kun vielä samalla hän jäihin mennessään pudotti takamuksen alas meni peliasennon painopiste aivan liian taaksa ja mies teki itsenä pieneksi. KalPa olisi tarvinnut aivan nappisuorituksia maalivahdeiltaan mennäkseen finaaleihin ohi selkeästi paremman Jypin.
Tilastojen kertomaa
Tuokkola on ollut kaikista tasaisin maalivahti ja ansaitsee sillä sijan 2 Salakin jälkeen. Wallinheimon tilastoja rasittaa 1 huono peli, muuten mies on ollut loistava. Oksa ja Järvinen ovat tilastoissa peräkkäisillä sijoilla ja ihan kohtuu tilastoilla. Tarkin taso ei ole vielä samaa kuin vuosi sitten ja tilastot tukevat tätä myös.Koskisen trendi oli laskeva ja viimeisten pelien maali-iloittelu pudotti miehen tilastoissa viimeiseksi .
Playoff torjuntaprosentin jälkeen suluissa näet miesten runkosarja sijoittumisen tilastoissa ja torjuntaprosentin. Senkin mukaan Jypin maalivahdit ovat jatkaneet melko tasaista hyvää suorittamista. KalPan vahdit ovat tilastollisesti molemmat nostaneet tasoaan, vaikka se ei riittänytkään. Tarkki pelaa melko lailla samalla tasolla kuin runkosarjassa. Koskisen trendi oli selvästi laskeva huikean hyvään runkosarjaan verrattuna.
2 – Tuokkola Pekka 94,62% (4/92,68%)
5 – Wallinheimo Sinuhe 92,94% (2/94,03%)
6 – Oksa Mika 92,67% (19/90,81%)
7 – Järvinen Mika 92,42% (17/91,10%)
9 – Tarkki Tuomas 91,59% (14/91,41)
12 – Koskinen Mikko 91,05% (3/93,18%)
Blues-Kärpät
Tässä ottelusarjassa eivät maalivahdit häikäisseet ja molempiin päihin meni yllättävän monta maalia tilanteissa joissa kiekon olisi pitänyt kyllä tarttua. Tarkin otteet eivät ole samaa tasoa kuin viime kaudella ja vaikka miehen valmiusasento ja liikkuminen on edelleen todella hyvää katoaa hänen tasapainonsa jäihin mennessä. Tästä johtuen on jatkotilanteiden pelaaminen välillä hyvinkin vaikeaa ja siitä seuraa usein paniikkiheittäytymisiä kun mitään muita keinoja ei enään ole käytettävissä. Tosin mies otti kyllä yhdellä tällaisella fudisdyykkauksella erään näiden pelien hienoimmista kopeista, joka on aivan samaa tasoa kuin toisessa ottelusarjassa Wallinheimon ottama gamesaveri. Tämä torjunta saattoi myös kääntää koko sarjan lopulta Oululaisille eli sanoa tarkin ottaneen tähän saakka tarvittavat kopit. Oli myös silmiinpistävää kuinka helposti Tarkki komitoitui kiekolliseen pelaajaan liiallisesti ja oli näin lähes aina vaikeuksissa poikkisyöttöjen kanssa. Jos Oulu aikoo mestaruuden uusia tulee Tarkin nostaa tasoaan finaaleissa takaisin viime vuoden kaltaiseksi. Tähän on kyllä potentiaalia ja tunnetusti mies on sen tehnytkin.
Bluesin ratkaisu lähteä nuoren Mikko Koskisen kanssa playoffseihin oli selvää jo runkosarjan loppupuolella kun ei Brücklerille annettu peliaikaa enään CHL:n jälkeen juuri ollenkaan. Tiedä sitten kuinka paljon tämä johtui siitä että Blues johdolla oli palkokasveja sieraimissa kun BB oli aiemmin CHL:n aikana kertonut jättävänsä seuran tämän kauden jälkeen. Joka tapauksessa rohkea ratkaisu vielä kun ottaa huomioon Koskisen playoff kokemuksen rajoittuneen kahteen pelattuun A-SM playaripeliin viime kaudelta joissa miehen torjuntaprosentti oli 73.08%. Totuuden nimissä täytyy kuitenkin sanoa että Kossu on minun silmissäni kehittynyt tällä kaudella valtavasti ja on maalivahtina aivan eri tasoa kuin viime kaudella. Kun kehitys jatkuu tätä vauhtia on miehellä loistava tulevaisuus edessä. Oli kuitenkin epärealistista odottaa nuoreen miehen nousevan näin nopeasti ratkaisijaksi. Sarjan kannalta ratkaisevia hetkiä olivat 30.3 pelatun ottelun viimeinen minuutti ja jatkoaika. Sen pelin ei olisi koskaan pitänyt mennä jatkoajalle eikä ja:n voittomaalin olisi koskaan pitänyt mennä sisään. Nuo 2 maalia saattoivat ratkaista tämän ottelusarjan ja finaalipaikan Kärpille. Ensi kaudella saattaa Koskinen olla jo sitten se Bluesin tarvitsema voittava maalivahti. Nyt ilmaan jäi kysymys siitä minne saakka olisi joukkue mennyt jos paljon kokeneempi ja joukkueensa jo kertaalleen finaaleihin vienyt Brückler olisi pelannut?
JYP-KalPa
Tässä sarjassa meni maalivahtipeli Jyväskylään 100-0. Wallinheimo oli loistava pelaamissaan otteluissa ja se yksi heikompi peli playoffsien alussa on nyt helppo unohtaa. Nähtäväksi jää vieläkö RD vuorottelee maalivahtejaan finaaleissa vai joko toinen kantaa lopullisen torjuntavastuun? Kun joukkueet edellisen kerran kohtasivat 17 helmikuuta aloitti Tuokkola maalissa, mutta sai väistyä vain 9 torjuntaa tehneenä ensimmäisen erän jälkeen kun Kärpät latoi 3 maalia. Tuon ottelu Kärpät vei JA:lla lopulta 4-5. Wallinheimo on ollut viime peleissä loistava ja Tuokkola on myös pelannut erittäin hyvin. Ainoa asia mikä Tuokkolan otteissa ihmetyttää on se että joka toisessa pelissä suunnilleen miehelle menee turha maali räpyläpuolelta. Ainakin nuo itse näkemäni maalit ovat olleet kaikki selviä kiinni otettavia huippumaalivahdilta. Tuokkola putoaa jäihin ja koittaa kurottaa kiekkoa kiinni kun selkeästi samaan aikaan puuttuu normaali liikesuunta kohti torjuntaa. Toisen puolen laukauksissa taas kaikki on kohdallaan. Joka tapauksessa finaaleihin mentäessä etu tuntuisi olevan maalivahtipelin osalta Jypillä ja Wallinheimolla.
KalPan maalivahtipeli petti useaan kertaan näissä peleissä. Helppoja maalaja tuli aivan liikaa, joskin sitten taas tuli myös nappisuorituksia kuten 30.3 1-2 voitossa Mika Oksan peli kun hän tuli Järvisen tilanne ajassa 7.55. Järvinen oli viime kaudella lähes maaginen A-SM playoffseissa (93,98%), mutta vuosi on maalivahdille lähes poikkeusetta liian lyhyt aika kasvaa A:sta liigan huippumaalivahdiksi. Oksan pelistä taas kuulsi selvästi läpi kuinka mies alkoi varomaan virheitä. Sarjan alussa tuli Oksa selkeästi enemmän vastaan ja pelasi rohkeammin, mutta kun maaleja ropisi alkoi mies pelatä sisempänä koko ajan ”varmuuden vuoksi”. Kun vielä samalla hän jäihin mennessään pudotti takamuksen alas meni peliasennon painopiste aivan liian taaksa ja mies teki itsenä pieneksi. KalPa olisi tarvinnut aivan nappisuorituksia maalivahdeiltaan mennäkseen finaaleihin ohi selkeästi paremman Jypin.
Tilastojen kertomaa
Tuokkola on ollut kaikista tasaisin maalivahti ja ansaitsee sillä sijan 2 Salakin jälkeen. Wallinheimon tilastoja rasittaa 1 huono peli, muuten mies on ollut loistava. Oksa ja Järvinen ovat tilastoissa peräkkäisillä sijoilla ja ihan kohtuu tilastoilla. Tarkin taso ei ole vielä samaa kuin vuosi sitten ja tilastot tukevat tätä myös.Koskisen trendi oli laskeva ja viimeisten pelien maali-iloittelu pudotti miehen tilastoissa viimeiseksi .
Playoff torjuntaprosentin jälkeen suluissa näet miesten runkosarja sijoittumisen tilastoissa ja torjuntaprosentin. Senkin mukaan Jypin maalivahdit ovat jatkaneet melko tasaista hyvää suorittamista. KalPan vahdit ovat tilastollisesti molemmat nostaneet tasoaan, vaikka se ei riittänytkään. Tarkki pelaa melko lailla samalla tasolla kuin runkosarjassa. Koskisen trendi oli selvästi laskeva huikean hyvään runkosarjaan verrattuna.
2 – Tuokkola Pekka 94,62% (4/92,68%)
5 – Wallinheimo Sinuhe 92,94% (2/94,03%)
6 – Oksa Mika 92,67% (19/90,81%)
7 – Järvinen Mika 92,42% (17/91,10%)
9 – Tarkki Tuomas 91,59% (14/91,41)
12 – Koskinen Mikko 91,05% (3/93,18%)
keskiviikko, maaliskuu 25, 2009
Ja sitten heitä oli vain 4...
Vai onko sittenkään. Playoffseissa on jäljellä 4 joukkuetta, mutta 2 niistä on peluuttanut kahta maalivahtia tähän mennessä, mutta vieläkö nähdään vaihdoksia maalivahdeissa vai mennäänkö näillä päätyyn saakka?
Muutamia hiukan yllättäviä havaintoja ainakin tilastojen perusteella voidaan tehdä, mutta muistakaa että nyt on playoff tilastoissa kuitenkin niin pieni määrä pelejä että yksittäiset heittelyt saattavat olla rajujakin, jo yhden pelin takia kun ne runkosarjan tiimellyksessä tasoittuvat ja muutama piikki ei juuri tilastoja hetkauta.
Kalpan nuori Järvinen on ollut huippuhyvä. Mies sai mahdollisuuden kun kokenut Oksa hävisi toisen ottelunsa (ensimmäisessä Oksa pelasikin nollapelin) ja sen jälkeen Järvinen ei ole paikkaansa enää oksalle luovuttanut. Voittoja 3, häviöitä 1 ja loistava 95,41% torjuntaprosentti antaa tässä vaiheessa playoffsien tilastoissa Järviselle piikkipaikan ansaitusti. Vaikka Oksa hävisikin toisen pelinsä ja sai luovuttaa paikkansa, on miehellä ensimmäisen nollapelin ansiosta hyvä 93,75% torjuntaprosentti ja tilaston sijalukuna 6.
Tilastoissa kolmossijan ottaa Jypin Tuokkola joka syrjäytti heti heikon ensimmäisen pelin pelanneen konkari Wallinheimon. Vaikka TPS sarjassa Tuokkolalle meni kyllä muutamia täysin otettavia maaleja, oli Pekka silti ”mies paikallaan” silloin kun tarve vaati ja otti riittävät kopit viemään Jyppi jatkoon. 94,24% on edelleen kunnioitettava torjuntaprosentti tähän aikaan kaudesta viiden pelin jälkeen joissa miehelle tuli vain 1 tappio. Wallinheimon surullinen tilastoluku tuon murheellisen yhden ottelun jälkeen on 76,92%.
Kärpät luottaa Tarkkiin ja mikä on luottaessa kun Tuomas on paljolti omalla panoksellaan ratkaissut 2 edellistä suomen mestaruutta pohjoiseen. Miksi ei siis tälläkin kaudella? Yksi heikompi peli tähän saakka sattunut, mutta muuten erittäin tasaista työtä jättäen kirkkaasti runkosarjan ykköstorjujan Juuso Riksmanin varjoonsa. 93,87% kertoo tasaisuudesta.
Bluesin nuori (88) Mikko Koskinen on neljän jäljellä olevan joukkueen maalivahdeista se jonka tilastot ovat heikoimmat, mutta mestaruuksia ei voiteta tilastoilla ja Bluesin peli on ollut viime otteluissa huimassa nousussa verrattuna Pelicans sarjan alkuun. 92,08% antaa playoff tilastoissa vasta sijan 8. Jos koskinen vie Bluesin finaaleihin tulee tilastojenkin parantua. Brückler on palannut luukulle kun Clarke on siirtynyt katsomoon, mutta Blues valmennus vannoo Koskisen nimeen.
Pudonneista joukkueista sen verran että TPS:n Salak oli lähes maaginen, mutta se ei tällä kertaa riittänyt Jypin ylivoimaa vastaan. Tilastoissa sijalla 2 ja torjuntaprosetti 95,14%. Kertoo siitä mahtavasta maalivahtivalmennustyöstä jota Turussa Urpo Ylösen johdolla tehdään vuodesta toiseen.
Pelicansin Tommi Nikkilä aloitti Blues sarjan mahtavasti ja oli jo ottamassa sankarin viittaa, mutta sitten taso katosi yhden heikon pelin myötä, tosin koko joukkueen avustuksella. Taisi tulla uskon puute omaan asiaan, ainakin siltä Pelicansin peli näytti.
Muutamia hiukan yllättäviä havaintoja ainakin tilastojen perusteella voidaan tehdä, mutta muistakaa että nyt on playoff tilastoissa kuitenkin niin pieni määrä pelejä että yksittäiset heittelyt saattavat olla rajujakin, jo yhden pelin takia kun ne runkosarjan tiimellyksessä tasoittuvat ja muutama piikki ei juuri tilastoja hetkauta.
Kalpan nuori Järvinen on ollut huippuhyvä. Mies sai mahdollisuuden kun kokenut Oksa hävisi toisen ottelunsa (ensimmäisessä Oksa pelasikin nollapelin) ja sen jälkeen Järvinen ei ole paikkaansa enää oksalle luovuttanut. Voittoja 3, häviöitä 1 ja loistava 95,41% torjuntaprosentti antaa tässä vaiheessa playoffsien tilastoissa Järviselle piikkipaikan ansaitusti. Vaikka Oksa hävisikin toisen pelinsä ja sai luovuttaa paikkansa, on miehellä ensimmäisen nollapelin ansiosta hyvä 93,75% torjuntaprosentti ja tilaston sijalukuna 6.
Tilastoissa kolmossijan ottaa Jypin Tuokkola joka syrjäytti heti heikon ensimmäisen pelin pelanneen konkari Wallinheimon. Vaikka TPS sarjassa Tuokkolalle meni kyllä muutamia täysin otettavia maaleja, oli Pekka silti ”mies paikallaan” silloin kun tarve vaati ja otti riittävät kopit viemään Jyppi jatkoon. 94,24% on edelleen kunnioitettava torjuntaprosentti tähän aikaan kaudesta viiden pelin jälkeen joissa miehelle tuli vain 1 tappio. Wallinheimon surullinen tilastoluku tuon murheellisen yhden ottelun jälkeen on 76,92%.
Kärpät luottaa Tarkkiin ja mikä on luottaessa kun Tuomas on paljolti omalla panoksellaan ratkaissut 2 edellistä suomen mestaruutta pohjoiseen. Miksi ei siis tälläkin kaudella? Yksi heikompi peli tähän saakka sattunut, mutta muuten erittäin tasaista työtä jättäen kirkkaasti runkosarjan ykköstorjujan Juuso Riksmanin varjoonsa. 93,87% kertoo tasaisuudesta.
Bluesin nuori (88) Mikko Koskinen on neljän jäljellä olevan joukkueen maalivahdeista se jonka tilastot ovat heikoimmat, mutta mestaruuksia ei voiteta tilastoilla ja Bluesin peli on ollut viime otteluissa huimassa nousussa verrattuna Pelicans sarjan alkuun. 92,08% antaa playoff tilastoissa vasta sijan 8. Jos koskinen vie Bluesin finaaleihin tulee tilastojenkin parantua. Brückler on palannut luukulle kun Clarke on siirtynyt katsomoon, mutta Blues valmennus vannoo Koskisen nimeen.
Pudonneista joukkueista sen verran että TPS:n Salak oli lähes maaginen, mutta se ei tällä kertaa riittänyt Jypin ylivoimaa vastaan. Tilastoissa sijalla 2 ja torjuntaprosetti 95,14%. Kertoo siitä mahtavasta maalivahtivalmennustyöstä jota Turussa Urpo Ylösen johdolla tehdään vuodesta toiseen.
Pelicansin Tommi Nikkilä aloitti Blues sarjan mahtavasti ja oli jo ottamassa sankarin viittaa, mutta sitten taso katosi yhden heikon pelin myötä, tosin koko joukkueen avustuksella. Taisi tulla uskon puute omaan asiaan, ainakin siltä Pelicansin peli näytti.
tiistai, maaliskuu 10, 2009
Maalivahtien trendit matkalle playoffs peleihin
Seurasin kauden aikan SM-liigan maalivahteja ja heidän sijoittumistaan liigan tilastoissa torjuntaprosentin mukaan. Tarkastelupäivämäärät ja maalivahtien sijoittuminen on listattu viitenä eri satunnaisesti valittuna päivänä jotka olivat:
24.9
15.10
26.10
18.1
5.3
Tuolta listalta löytyy tasaisia suorittajia, nousevia trendejä sekä laskevia trendejä. Tarkastalleen näitä hiukan tarkemmin muutaman esimerkin valossa ennen kun kauden todelliset pelit pääsevät alkuun ja nähdään mikä kenenkin kunto on silloin kun se eniten merkitsee.
”Tasaiset” suorittajat joiden taso ei heitellyt
Liigan itseoikeutettu ykkönen ja tasaisen varmasti tilastojen kärkipäässä pysytellyt maalivahti oli Jokereiden Juuso Riksman. Sijoittumiset olivat 3-2-3-2-1. Liigan ja Jokereiden paras pelaaja runkosarjassa, toivottavasti saa joukkueelta riittävästi tukea loppupeleissä pärjätäkseen.
Aivan alun piikkiä lukuun ottamatta voidaan KalPan Mika Oksa laskea myös tasaisiin suorittajiin, joskin tulokset eivät ole skaalan samassa päässä kuin kolleega Riksmanilla. Oksan sijoittuminen oli 1-18-18-16-19. Kertoo paljon joukkueesta jso ykkäsmaalivahti sijoittuu tilastoissa häntäpäähän koko ajan, mutta joukkue kärkipäähän. Ensimmäisen tarkastuspisteen sijoitus taisi olla tilastoharha.
IFK:n Juha pitkämäki teki myös tasaisen mollivoittoisen sarjan, joskin tietysti loppukaudella ei enään SM-liigassa pelejä kertynyt vaan sijoitus eli tilastoissa vanhoilla arvoillaan. Sarjana 17-21-21-22-23. En olisi uskonut että Pitkämäki ei koskaan pystynyt nostamaan tasoaan.
Nousevia trendejä
Tässä kastissa on pakko mainita ensimmäiseksi JYP:n sinuhe Wallinheimo jonka nimi olisi voinut olla myös tuolla tasaisten suorittajien listalla. Vankkaa työtä ja sarjana 7-5-2-1-2. Tällä miehellä on hyvä lähteä playoff’s peleihin.
Vaikka Rauman Lukko ei kovin hääppöistä kautta ole pelannut niin valtavan urakan raatanut Petri Vehanen käänsi sijoutuksensa nousuun romahdettuaan ensimmäisen tarkastuspisteen mahtavan tilaston jälkeen aina sijalle 17 saakka. Miehen alkukausihan oli ihan uskomaton, mutta nyt nuo pelit ovat vain muisto. Sijoitukset 2-17-13-10-10. Hieman eri rytmityksellä, harjoittelulla ja levon oikealla suhteella voisi tuo trendi olla vieläkin enemmän nousujohteinen. Jaksaako kuinka vielä karsintapeleissä?
Tapparan ykkösvahdin paikan playouteissa ottanut Nuori Harri Säteri voidaan laskea myös nousevan trendin maalivahdiksi. Sijoitukset 13-16-10-6-8. Yllättävän pitkään kesti ennen kuin valmennusjohto huomasi että Säteri on Tapparan maalivahdeista se parempi.
Toinen nuori nousevan trendin maalivahti on ehdottomasti Mikko Koskinen. Sijoitukset 9-10-12-8-3 lupaavat hyvää suuntaa Kossulle playoff’s pelejä ajatellen nyt kun nuorukainen on lunastanut puheensa ja lähtee ensimmäistä kertaa urallaan ykkösenä miesten playoffseihin. Todellinen yllättäjä.
Laskevia trendejä
Pelicansin nuori Niko Hovinen aloitti kauden loistavasti tuuraten loukkaantunutta Tommi Nikkilää, mutta vielä ei nuoren lupauksen kunto ja suoritustaso kestänyt jatkuvaa pelaamista siihen saakka kunnes Nikkilä palasi tositoimiin. Hovisen sarja 6-19-20-23-22. On hyvässä koulussa Pasi Nurmisen, mutta tlosten pitää parantua nopeasti.
Brucklerin kausi Bluesissa alkoi hyvin ja tuolla 26.10 tarkastuspisteellä mies oli noussut jo neljänneksi, mutta sitten alkoi epävarmuus samaan aikaan kun CHL pelit painoivat päälle ja nuori Koskinen paransi otteitaan liigassa. Sijoitukset 5-7-4-15-16. Sääli että maalivahti joka toi Bluesin otteisiin ensimmöistä kertaa todellisen uskottavuuden lopettaa pelinsä seurassa näillä näkymin katsomossa tai luukulla. Parempi maalivahti kuin mitä tilastot kertovat.
Mika Lehdon otteet olivat mollivoittoiset huonosti pelanneen Tapparan takana, joskin mies sitten nosti sijoitustaan kyllä viimeisellä tarkastuspisteellä. Ainakin nyt näyttää että Säteri on playouteissa lopullisesti ohittanut Lehdon. Sijoitukset 14-12-15-17-11.
24.9
15.10
26.10
18.1
5.3
Tuolta listalta löytyy tasaisia suorittajia, nousevia trendejä sekä laskevia trendejä. Tarkastalleen näitä hiukan tarkemmin muutaman esimerkin valossa ennen kun kauden todelliset pelit pääsevät alkuun ja nähdään mikä kenenkin kunto on silloin kun se eniten merkitsee.
”Tasaiset” suorittajat joiden taso ei heitellyt
Liigan itseoikeutettu ykkönen ja tasaisen varmasti tilastojen kärkipäässä pysytellyt maalivahti oli Jokereiden Juuso Riksman. Sijoittumiset olivat 3-2-3-2-1. Liigan ja Jokereiden paras pelaaja runkosarjassa, toivottavasti saa joukkueelta riittävästi tukea loppupeleissä pärjätäkseen.
Aivan alun piikkiä lukuun ottamatta voidaan KalPan Mika Oksa laskea myös tasaisiin suorittajiin, joskin tulokset eivät ole skaalan samassa päässä kuin kolleega Riksmanilla. Oksan sijoittuminen oli 1-18-18-16-19. Kertoo paljon joukkueesta jso ykkäsmaalivahti sijoittuu tilastoissa häntäpäähän koko ajan, mutta joukkue kärkipäähän. Ensimmäisen tarkastuspisteen sijoitus taisi olla tilastoharha.
IFK:n Juha pitkämäki teki myös tasaisen mollivoittoisen sarjan, joskin tietysti loppukaudella ei enään SM-liigassa pelejä kertynyt vaan sijoitus eli tilastoissa vanhoilla arvoillaan. Sarjana 17-21-21-22-23. En olisi uskonut että Pitkämäki ei koskaan pystynyt nostamaan tasoaan.
Nousevia trendejä
Tässä kastissa on pakko mainita ensimmäiseksi JYP:n sinuhe Wallinheimo jonka nimi olisi voinut olla myös tuolla tasaisten suorittajien listalla. Vankkaa työtä ja sarjana 7-5-2-1-2. Tällä miehellä on hyvä lähteä playoff’s peleihin.
Vaikka Rauman Lukko ei kovin hääppöistä kautta ole pelannut niin valtavan urakan raatanut Petri Vehanen käänsi sijoutuksensa nousuun romahdettuaan ensimmäisen tarkastuspisteen mahtavan tilaston jälkeen aina sijalle 17 saakka. Miehen alkukausihan oli ihan uskomaton, mutta nyt nuo pelit ovat vain muisto. Sijoitukset 2-17-13-10-10. Hieman eri rytmityksellä, harjoittelulla ja levon oikealla suhteella voisi tuo trendi olla vieläkin enemmän nousujohteinen. Jaksaako kuinka vielä karsintapeleissä?
Tapparan ykkösvahdin paikan playouteissa ottanut Nuori Harri Säteri voidaan laskea myös nousevan trendin maalivahdiksi. Sijoitukset 13-16-10-6-8. Yllättävän pitkään kesti ennen kuin valmennusjohto huomasi että Säteri on Tapparan maalivahdeista se parempi.
Toinen nuori nousevan trendin maalivahti on ehdottomasti Mikko Koskinen. Sijoitukset 9-10-12-8-3 lupaavat hyvää suuntaa Kossulle playoff’s pelejä ajatellen nyt kun nuorukainen on lunastanut puheensa ja lähtee ensimmäistä kertaa urallaan ykkösenä miesten playoffseihin. Todellinen yllättäjä.
Laskevia trendejä
Pelicansin nuori Niko Hovinen aloitti kauden loistavasti tuuraten loukkaantunutta Tommi Nikkilää, mutta vielä ei nuoren lupauksen kunto ja suoritustaso kestänyt jatkuvaa pelaamista siihen saakka kunnes Nikkilä palasi tositoimiin. Hovisen sarja 6-19-20-23-22. On hyvässä koulussa Pasi Nurmisen, mutta tlosten pitää parantua nopeasti.
Brucklerin kausi Bluesissa alkoi hyvin ja tuolla 26.10 tarkastuspisteellä mies oli noussut jo neljänneksi, mutta sitten alkoi epävarmuus samaan aikaan kun CHL pelit painoivat päälle ja nuori Koskinen paransi otteitaan liigassa. Sijoitukset 5-7-4-15-16. Sääli että maalivahti joka toi Bluesin otteisiin ensimmöistä kertaa todellisen uskottavuuden lopettaa pelinsä seurassa näillä näkymin katsomossa tai luukulla. Parempi maalivahti kuin mitä tilastot kertovat.
Mika Lehdon otteet olivat mollivoittoiset huonosti pelanneen Tapparan takana, joskin mies sitten nosti sijoitustaan kyllä viimeisellä tarkastuspisteellä. Ainakin nyt näyttää että Säteri on playouteissa lopullisesti ohittanut Lehdon. Sijoitukset 14-12-15-17-11.
tiistai, maaliskuu 03, 2009
Riittääkö paukut ?
Sm-liigassa pelataa viimeisiä kierroksia ja kohta päästään vihdoin käsiksi tosipeleihin. Ennen kun tiedämme ketkä pelaavat vastakkain ja tarkastelemme hiukan tarkemmin playoffisien maalivahtipareja, niin otetaan tähän alustukseksi eräs tärkeä teema mietinnän alle.
Maalivahdin peruskunto, voima ja fyysiset ominaisuudet rakennetaan pelikausien välissä ja niitä pyritään sitten kauden aikana pitämään yllä. Jos mahdollista niin fiksut MV-valmentajat pyrkivät myös harjoittelun ja levon oikealla suhteella rakentamaan suojateilleen oikeanlaisen kuntopiikin kauden tärkeimpiä pelejä varten. Jos maalivahti pelaa kauden aikana periaatteessa tyyliin ”muutamaa vaille kaikki pelit”, niin on hyvin vaikea kuvitella että peli- ja harjoittelurytmi olisi sallinut kuntohuipun rakentamista. Mietitään tuota tilannetta vaikka siten että kesän ja syksyn aikana on harjoittelulla laitettu ”rahaa pankkiin” ja jokaisen ottelun kautta sitä säästöä nyt kulutetaan. Jos ei uutta säästöä synny oikeanlaisen harjoittelun ja levon kautta pienenee saldo tilillä koko ajan ja uuden säästön tekeminen on mahdotonta jos pelaa lähes joka pelin rankan liigakauden aikana, puhumuttakaan jos kärsii vielä loukkaantumista ja vaivoista.
Liigassa on selvästi joitain maalivahteja jotka ainakin tilastojen valossa ovat tässä riskiryhmässä eli kovan pelirtymin takia eivät ole juuri muuta ehtineet tehdä kuin pelata ja palautella / pitää paikkoja kunnossa. Tarkastellaan heitä siinä järjestyksessä kun he tällä hetkellä sijoittuvat liigan tilastoissa torjuntaprosentin mukaan.
1. Juuso Riksman, Jokerit. 2687 peliminuttia ennen tätä iltaa sekä jonkin verran vielä flunssaa ja selkävaivaa kauden aikana. Tosin Jokereiden on ollut klähes pakko peluuttaa Juusoa aina kun mahdollista johtuen siitä että mies on joukkueen sielu joka on pelannut suuren osan pisteistä lähes yksin joukkueelleen. Samoin epäluottamus Hallikaiseen tuuraajana on pakottanut Riksmanin isoille minuuteille. Olisiko ollut hyvä hommata toinen kakkonen jo alunperin jos Hallikaiselle ei haluttu antaa luottoa.
2. Alexander Salak, TPS. Mies on noussut suureen rooliin ja nostanut tasoaan TPS:n ja Ylösen maalivahtikoulussa huimasti. Niin selkeä ykkönen ettei kriisijoukkue ole juuri muita maalivahteja voinut edes harkita kuin jossain vaiheessa alkukaudesta ja Salakin pelikiellon aikana. Jos joukkue playofseihin yltää ei Salak tule niitä pelejä kovin tuoreena aloittamaan.
3. Petri Vehanen, Lukko. Tätä peluutusta en oikein ymmärrä, 3316 minuttia ennen tätä iltaa. Toki Pete on Lukon selkeä ykkönen ja huippumaalivahti, mutta ei Myllykoski niin huono ole että ansaitsi vain hiukan yli tunnin peliaikaa koko liigakaudella. Uskon että oikeanlaisella levolla ja harjoittelulla pieni vuorottelu olisi pitänyt Vehasen vieläkin paremmassa kunnossa ja auttanut Lukkoa joukkueena enemmän.
4. Teemu Lassila, HPK. Toinen Lukon kaltainen tapaus ja melkein yhtä paljon peliminuutteja kuin Vehasella (3133). Kakkosvahti Strömbergilla vain 237 minuuttia. Tuohon urakkaan vielä Lassilalle päälle maaotteluita jne, niin kovan rupeaman on mies vetänyt.
5. Tähän kovien minuuttien sarjaan nousee vielä 3 maalivahtia jotka tuskin ovat kauheasti muuhun kuin peleihin keskittyneet. Nämä ovat Ässien Eero Kilpeläinen, Saipan Iiro Tarkki ja Ilveksen Hannu Toivonen.
Seurataan kuinka näiden isojen minuuttien maalivahtien vire säilyy ja peli kulkee playoffseissa/playouteissa. Toki heistä voi nousta vaikka minkälaisia sankareita vielä loppukaudesta esiin, mutta mahdollisuudet olisivat paremmat jos pelin, harjoittelun ja levon suhde olisi saatu rakennettua paremmin.
lauantai, marraskuu 15, 2008
Jäissä pelaamisen taito (ja ”taide”)…
Olen saanut todella paljon kyselyitä viimeisen vuoden aikana eri tason valmentajilta tämän aiheen ympäriltä eli kuinka paljon maalivahtien tulisi pelata jäissä ja kuinka paljon pystyssä? Kaikille olen antanut ensimmäisenä saman vastauksen eli kyse ei ole siitä pelaako maalivahti jäissä vain ei, vaan kyse on ajoituksesta, pelin lukemisesta ja siitä mitä maalivahti on tehnyt ennen jäihin menoa. Tähän voisi sitten myös lisätä ostoskanavan tyyliin ”eikä tässä vielä kaikki!” On myös erittäin tärkeää miten maalivahti menee jäihin ja kuinka maalivahti toimii jäässä ollessaan.
Asia on hyvin tärkeä ja vaatii paljon tarkempaa selvitystä, kuin mitä blogiartikkelissa voin antaa, joten lupaan tehdä asiasta kunnon resurssin GoaliePron resurssikirjastoon lähiaikoina. tarkastellaan tässä kuitenkin noita perusteita ainakin näin hiukan pinnallisemmin.
Ensinnäkin moderni jääkiekko ja sen maalivahtipeli on kehittynyt siihen suuntaan että maalivahdit torjuvat huipputasolla AINA yli 90% laukauksista toinen tai molemmat polvet jäässä. Tämä on tilastoitua faktaa NHL, SM-liiga ja MM-tasolta. Olen näitä asioita ja niiden kehittymistä tarkkaillut ja tilastoinut itse jo kaudesta 2002-03 lähtien ja seurannut miten asiat kehittyvät.
Sitten lisätään tähän vielä se fakta että jos tilastoidaan vain torjunnat ns maalipaikoista / maalintekosektoreista tulleista laukauksista, niin tuo jäissä torjuttu % luku on vielä korkeampi.
Koska sitten maalivahti torjuu vielä pystyssä? On näitä muutama tilanne kuten esimerkiksi laukaukset pienestä kulmasta ja ns vaarattomat laukaukset pitkältä etäisyydeltä. Nämä ovat 2 yleisintä tilannetta joiden lisäksi tulee sitten vielä muutamia poikkeuksia.
Nyt päästään sitten itse asiaan kun olemme ohittaneet tuon jäissä pelaamisen kysymyksen. Nykymaalivahti torjuu jään kautta, mutta:
1. Ajoitus on kaikki kaikessa. Jos maalivahti menee liian aikaisin jäihin pelaa hän usein itsensä ulos tilanteesta tai ainakin nostaa huimasti vastustajan mahdollisuuksia tehdä maali tilanteesta. Tässä asiassa maalivahti tarvitsee aina ammattitaitoisen maalivahtivalmentajan apua. Jos ajoitus on pielessä ei ole mitään merkitystä sillä kuinka oikeaoppinen maalivahdin V-torjunta on.
2. Palapelin toinen tärkeä osa on maalivahdin kyky liikkua. Tätä taitoa on maalivahdin harjoiteltava enemmän kuin mitään muuta jo aivan pikkujunnusta alkaen. Luistelutaidon ja tekniikan tulee olla niin hyvässä kunnossa että maalivahti pystyy seuraamaan tilanteita ja peliä koko ajan samalla pitäen jatkuvaa torjuntavalmiutta ja optimaalista sijoittumista yllä.
3. Kolmas osa tätä kokonaisuutta on maalivahdin kyky lukea peliä. Vaikka maalivahdin luistelutekniikka ja kyky liikkua olisi kuinka hyvä tahansa ei sillä ole merkitystä jos hän ei pysty lukemaan peliä oikein. Ilman kykyä lukea peliä ei maalivahti myöskään pysty ajoittamaan jäihin menoaan optimaalisesti.
Itse teen näiden asioiden kanssa töitä aina kun olen jäällä omien valmennettavieni kanssa. Ei ole merkitystä harjoittelemmeko kokeneen NHL vahdin (Nikke), ”kaiken nähneen” veteraanin (Sulo) tai miesten sarjan tulokkaan (Flueler) kanssa. Ajoitus, liikkuminen ja pelinluku ovat aina harjoitusten agendalla ja maalivahtivalmentajalla on suuri vastuu valmennettaviensa kehittämisessä näillä eri alueilla ja kokonaisuuden toimimisessa.
Asia on hyvin tärkeä ja vaatii paljon tarkempaa selvitystä, kuin mitä blogiartikkelissa voin antaa, joten lupaan tehdä asiasta kunnon resurssin GoaliePron resurssikirjastoon lähiaikoina. tarkastellaan tässä kuitenkin noita perusteita ainakin näin hiukan pinnallisemmin.
Ensinnäkin moderni jääkiekko ja sen maalivahtipeli on kehittynyt siihen suuntaan että maalivahdit torjuvat huipputasolla AINA yli 90% laukauksista toinen tai molemmat polvet jäässä. Tämä on tilastoitua faktaa NHL, SM-liiga ja MM-tasolta. Olen näitä asioita ja niiden kehittymistä tarkkaillut ja tilastoinut itse jo kaudesta 2002-03 lähtien ja seurannut miten asiat kehittyvät.
Sitten lisätään tähän vielä se fakta että jos tilastoidaan vain torjunnat ns maalipaikoista / maalintekosektoreista tulleista laukauksista, niin tuo jäissä torjuttu % luku on vielä korkeampi.
Koska sitten maalivahti torjuu vielä pystyssä? On näitä muutama tilanne kuten esimerkiksi laukaukset pienestä kulmasta ja ns vaarattomat laukaukset pitkältä etäisyydeltä. Nämä ovat 2 yleisintä tilannetta joiden lisäksi tulee sitten vielä muutamia poikkeuksia.
Nyt päästään sitten itse asiaan kun olemme ohittaneet tuon jäissä pelaamisen kysymyksen. Nykymaalivahti torjuu jään kautta, mutta:
1. Ajoitus on kaikki kaikessa. Jos maalivahti menee liian aikaisin jäihin pelaa hän usein itsensä ulos tilanteesta tai ainakin nostaa huimasti vastustajan mahdollisuuksia tehdä maali tilanteesta. Tässä asiassa maalivahti tarvitsee aina ammattitaitoisen maalivahtivalmentajan apua. Jos ajoitus on pielessä ei ole mitään merkitystä sillä kuinka oikeaoppinen maalivahdin V-torjunta on.
2. Palapelin toinen tärkeä osa on maalivahdin kyky liikkua. Tätä taitoa on maalivahdin harjoiteltava enemmän kuin mitään muuta jo aivan pikkujunnusta alkaen. Luistelutaidon ja tekniikan tulee olla niin hyvässä kunnossa että maalivahti pystyy seuraamaan tilanteita ja peliä koko ajan samalla pitäen jatkuvaa torjuntavalmiutta ja optimaalista sijoittumista yllä.
3. Kolmas osa tätä kokonaisuutta on maalivahdin kyky lukea peliä. Vaikka maalivahdin luistelutekniikka ja kyky liikkua olisi kuinka hyvä tahansa ei sillä ole merkitystä jos hän ei pysty lukemaan peliä oikein. Ilman kykyä lukea peliä ei maalivahti myöskään pysty ajoittamaan jäihin menoaan optimaalisesti.
Itse teen näiden asioiden kanssa töitä aina kun olen jäällä omien valmennettavieni kanssa. Ei ole merkitystä harjoittelemmeko kokeneen NHL vahdin (Nikke), ”kaiken nähneen” veteraanin (Sulo) tai miesten sarjan tulokkaan (Flueler) kanssa. Ajoitus, liikkuminen ja pelinluku ovat aina harjoitusten agendalla ja maalivahtivalmentajalla on suuri vastuu valmennettaviensa kehittämisessä näillä eri alueilla ja kokonaisuuden toimimisessa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
