keskiviikkona, maaliskuuta 25, 2009

Ja sitten heitä oli vain 4...

Vai onko sittenkään. Playoffseissa on jäljellä 4 joukkuetta, mutta 2 niistä on peluuttanut kahta maalivahtia tähän mennessä, mutta vieläkö nähdään vaihdoksia maalivahdeissa vai mennäänkö näillä päätyyn saakka?

Muutamia hiukan yllättäviä havaintoja ainakin tilastojen perusteella voidaan tehdä, mutta muistakaa että nyt on playoff tilastoissa kuitenkin niin pieni määrä pelejä että yksittäiset heittelyt saattavat olla rajujakin, jo yhden pelin takia kun ne runkosarjan tiimellyksessä tasoittuvat ja muutama piikki ei juuri tilastoja hetkauta.

Kalpan nuori Järvinen on ollut huippuhyvä. Mies sai mahdollisuuden kun kokenut Oksa hävisi toisen ottelunsa (ensimmäisessä Oksa pelasikin nollapelin) ja sen jälkeen Järvinen ei ole paikkaansa enää oksalle luovuttanut. Voittoja 3, häviöitä 1 ja loistava 95,41% torjuntaprosentti antaa tässä vaiheessa playoffsien tilastoissa Järviselle piikkipaikan ansaitusti. Vaikka Oksa hävisikin toisen pelinsä ja sai luovuttaa paikkansa, on miehellä ensimmäisen nollapelin ansiosta hyvä 93,75% torjuntaprosentti ja tilaston sijalukuna 6.

Tilastoissa kolmossijan ottaa Jypin Tuokkola joka syrjäytti heti heikon ensimmäisen pelin pelanneen konkari Wallinheimon. Vaikka TPS sarjassa Tuokkolalle meni kyllä muutamia täysin otettavia maaleja, oli Pekka silti ”mies paikallaan” silloin kun tarve vaati ja otti riittävät kopit viemään Jyppi jatkoon. 94,24% on edelleen kunnioitettava torjuntaprosentti tähän aikaan kaudesta viiden pelin jälkeen joissa miehelle tuli vain 1 tappio. Wallinheimon surullinen tilastoluku tuon murheellisen yhden ottelun jälkeen on 76,92%.

Kärpät luottaa Tarkkiin ja mikä on luottaessa kun Tuomas on paljolti omalla panoksellaan ratkaissut 2 edellistä suomen mestaruutta pohjoiseen. Miksi ei siis tälläkin kaudella? Yksi heikompi peli tähän saakka sattunut, mutta muuten erittäin tasaista työtä jättäen kirkkaasti runkosarjan ykköstorjujan Juuso Riksmanin varjoonsa. 93,87% kertoo tasaisuudesta.

Bluesin nuori (88) Mikko Koskinen on neljän jäljellä olevan joukkueen maalivahdeista se jonka tilastot ovat heikoimmat, mutta mestaruuksia ei voiteta tilastoilla ja Bluesin peli on ollut viime otteluissa huimassa nousussa verrattuna Pelicans sarjan alkuun. 92,08% antaa playoff tilastoissa vasta sijan 8. Jos koskinen vie Bluesin finaaleihin tulee tilastojenkin parantua. Brückler on palannut luukulle kun Clarke on siirtynyt katsomoon, mutta Blues valmennus vannoo Koskisen nimeen.

Pudonneista joukkueista sen verran että TPS:n Salak oli lähes maaginen, mutta se ei tällä kertaa riittänyt Jypin ylivoimaa vastaan. Tilastoissa sijalla 2 ja torjuntaprosetti 95,14%. Kertoo siitä mahtavasta maalivahtivalmennustyöstä jota Turussa Urpo Ylösen johdolla tehdään vuodesta toiseen.

Pelicansin Tommi Nikkilä aloitti Blues sarjan mahtavasti ja oli jo ottamassa sankarin viittaa, mutta sitten taso katosi yhden heikon pelin myötä, tosin koko joukkueen avustuksella. Taisi tulla uskon puute omaan asiaan, ainakin siltä Pelicansin peli näytti.

tiistaina, maaliskuuta 10, 2009

Maalivahtien trendit matkalle playoffs peleihin

Seurasin kauden aikan SM-liigan maalivahteja ja heidän sijoittumistaan liigan tilastoissa torjuntaprosentin mukaan. Tarkastelupäivämäärät ja maalivahtien sijoittuminen on listattu viitenä eri satunnaisesti valittuna päivänä jotka olivat:

24.9
15.10
26.10
18.1
5.3

Tuolta listalta löytyy tasaisia suorittajia, nousevia trendejä sekä laskevia trendejä. Tarkastalleen näitä hiukan tarkemmin muutaman esimerkin valossa ennen kun kauden todelliset pelit pääsevät alkuun ja nähdään mikä kenenkin kunto on silloin kun se eniten merkitsee.

”Tasaiset” suorittajat joiden taso ei heitellyt

Liigan itseoikeutettu ykkönen ja tasaisen varmasti tilastojen kärkipäässä pysytellyt maalivahti oli Jokereiden Juuso Riksman. Sijoittumiset olivat 3-2-3-2-1. Liigan ja Jokereiden paras pelaaja runkosarjassa, toivottavasti saa joukkueelta riittävästi tukea loppupeleissä pärjätäkseen.

Aivan alun piikkiä lukuun ottamatta voidaan KalPan Mika Oksa laskea myös tasaisiin suorittajiin, joskin tulokset eivät ole skaalan samassa päässä kuin kolleega Riksmanilla. Oksan sijoittuminen oli 1-18-18-16-19. Kertoo paljon joukkueesta jso ykkäsmaalivahti sijoittuu tilastoissa häntäpäähän koko ajan, mutta joukkue kärkipäähän. Ensimmäisen tarkastuspisteen sijoitus taisi olla tilastoharha.

IFK:n Juha pitkämäki teki myös tasaisen mollivoittoisen sarjan, joskin tietysti loppukaudella ei enään SM-liigassa pelejä kertynyt vaan sijoitus eli tilastoissa vanhoilla arvoillaan. Sarjana 17-21-21-22-23. En olisi uskonut että Pitkämäki ei koskaan pystynyt nostamaan tasoaan.

Nousevia trendejä

Tässä kastissa on pakko mainita ensimmäiseksi JYP:n sinuhe Wallinheimo jonka nimi olisi voinut olla myös tuolla tasaisten suorittajien listalla. Vankkaa työtä ja sarjana 7-5-2-1-2. Tällä miehellä on hyvä lähteä playoff’s peleihin.

Vaikka Rauman Lukko ei kovin hääppöistä kautta ole pelannut niin valtavan urakan raatanut Petri Vehanen käänsi sijoutuksensa nousuun romahdettuaan ensimmäisen tarkastuspisteen mahtavan tilaston jälkeen aina sijalle 17 saakka. Miehen alkukausihan oli ihan uskomaton, mutta nyt nuo pelit ovat vain muisto. Sijoitukset 2-17-13-10-10. Hieman eri rytmityksellä, harjoittelulla ja levon oikealla suhteella voisi tuo trendi olla vieläkin enemmän nousujohteinen. Jaksaako kuinka vielä karsintapeleissä?

Tapparan ykkösvahdin paikan playouteissa ottanut Nuori Harri Säteri voidaan laskea myös nousevan trendin maalivahdiksi. Sijoitukset 13-16-10-6-8. Yllättävän pitkään kesti ennen kuin valmennusjohto huomasi että Säteri on Tapparan maalivahdeista se parempi.

Toinen nuori nousevan trendin maalivahti on ehdottomasti Mikko Koskinen. Sijoitukset 9-10-12-8-3 lupaavat hyvää suuntaa Kossulle playoff’s pelejä ajatellen nyt kun nuorukainen on lunastanut puheensa ja lähtee ensimmäistä kertaa urallaan ykkösenä miesten playoffseihin. Todellinen yllättäjä.

Laskevia trendejä

Pelicansin nuori Niko Hovinen aloitti kauden loistavasti tuuraten loukkaantunutta Tommi Nikkilää, mutta vielä ei nuoren lupauksen kunto ja suoritustaso kestänyt jatkuvaa pelaamista siihen saakka kunnes Nikkilä palasi tositoimiin. Hovisen sarja 6-19-20-23-22. On hyvässä koulussa Pasi Nurmisen, mutta tlosten pitää parantua nopeasti.

Brucklerin kausi Bluesissa alkoi hyvin ja tuolla 26.10 tarkastuspisteellä mies oli noussut jo neljänneksi, mutta sitten alkoi epävarmuus samaan aikaan kun CHL pelit painoivat päälle ja nuori Koskinen paransi otteitaan liigassa. Sijoitukset 5-7-4-15-16. Sääli että maalivahti joka toi Bluesin otteisiin ensimmöistä kertaa todellisen uskottavuuden lopettaa pelinsä seurassa näillä näkymin katsomossa tai luukulla. Parempi maalivahti kuin mitä tilastot kertovat.

Mika Lehdon otteet olivat mollivoittoiset huonosti pelanneen Tapparan takana, joskin mies sitten nosti sijoitustaan kyllä viimeisellä tarkastuspisteellä. Ainakin nyt näyttää että Säteri on playouteissa lopullisesti ohittanut Lehdon. Sijoitukset 14-12-15-17-11.

tiistaina, maaliskuuta 03, 2009

Riittääkö paukut ?



Sm-liigassa pelataa viimeisiä kierroksia ja kohta päästään vihdoin käsiksi tosipeleihin. Ennen kun tiedämme ketkä pelaavat vastakkain ja tarkastelemme hiukan tarkemmin playoffisien maalivahtipareja, niin otetaan tähän alustukseksi eräs tärkeä teema mietinnän alle.

Maalivahdin peruskunto, voima ja fyysiset ominaisuudet rakennetaan pelikausien välissä ja niitä pyritään sitten kauden aikana pitämään yllä. Jos mahdollista niin fiksut MV-valmentajat pyrkivät myös harjoittelun ja levon oikealla suhteella rakentamaan suojateilleen oikeanlaisen kuntopiikin kauden tärkeimpiä pelejä varten. Jos maalivahti pelaa kauden aikana periaatteessa tyyliin ”muutamaa vaille kaikki pelit”, niin on hyvin vaikea kuvitella että peli- ja harjoittelurytmi olisi sallinut kuntohuipun rakentamista. Mietitään tuota tilannetta vaikka siten että kesän ja syksyn aikana on harjoittelulla laitettu ”rahaa pankkiin” ja jokaisen ottelun kautta sitä säästöä nyt kulutetaan. Jos ei uutta säästöä synny oikeanlaisen harjoittelun ja levon kautta pienenee saldo tilillä koko ajan ja uuden säästön tekeminen on mahdotonta jos pelaa lähes joka pelin rankan liigakauden aikana, puhumuttakaan jos kärsii vielä loukkaantumista ja vaivoista.

Liigassa on selvästi joitain maalivahteja jotka ainakin tilastojen valossa ovat tässä riskiryhmässä eli kovan pelirtymin takia eivät ole juuri muuta ehtineet tehdä kuin pelata ja palautella / pitää paikkoja kunnossa. Tarkastellaan heitä siinä järjestyksessä kun he tällä hetkellä sijoittuvat liigan tilastoissa torjuntaprosentin mukaan.

1. Juuso Riksman, Jokerit. 2687 peliminuttia ennen tätä iltaa sekä jonkin verran vielä flunssaa ja selkävaivaa kauden aikana. Tosin Jokereiden on ollut klähes pakko peluuttaa Juusoa aina kun mahdollista johtuen siitä että mies on joukkueen sielu joka on pelannut suuren osan pisteistä lähes yksin joukkueelleen. Samoin epäluottamus Hallikaiseen tuuraajana on pakottanut Riksmanin isoille minuuteille. Olisiko ollut hyvä hommata toinen kakkonen jo alunperin jos Hallikaiselle ei haluttu antaa luottoa.

2. Alexander Salak, TPS. Mies on noussut suureen rooliin ja nostanut tasoaan TPS:n ja Ylösen maalivahtikoulussa huimasti. Niin selkeä ykkönen ettei kriisijoukkue ole juuri muita maalivahteja voinut edes harkita kuin jossain vaiheessa alkukaudesta ja Salakin pelikiellon aikana. Jos joukkue playofseihin yltää ei Salak tule niitä pelejä kovin tuoreena aloittamaan.

3. Petri Vehanen, Lukko. Tätä peluutusta en oikein ymmärrä, 3316 minuttia ennen tätä iltaa. Toki Pete on Lukon selkeä ykkönen ja huippumaalivahti, mutta ei Myllykoski niin huono ole että ansaitsi vain hiukan yli tunnin peliaikaa koko liigakaudella. Uskon että oikeanlaisella levolla ja harjoittelulla pieni vuorottelu olisi pitänyt Vehasen vieläkin paremmassa kunnossa ja auttanut Lukkoa joukkueena enemmän.

4. Teemu Lassila, HPK. Toinen Lukon kaltainen tapaus ja melkein yhtä paljon peliminuutteja kuin Vehasella (3133). Kakkosvahti Strömbergilla vain 237 minuuttia. Tuohon urakkaan vielä Lassilalle päälle maaotteluita jne, niin kovan rupeaman on mies vetänyt.
5. Tähän kovien minuuttien sarjaan nousee vielä 3 maalivahtia jotka tuskin ovat kauheasti muuhun kuin peleihin keskittyneet. Nämä ovat Ässien Eero Kilpeläinen, Saipan Iiro Tarkki ja Ilveksen Hannu Toivonen.

Seurataan kuinka näiden isojen minuuttien maalivahtien vire säilyy ja peli kulkee playoffseissa/playouteissa. Toki heistä voi nousta vaikka minkälaisia sankareita vielä loppukaudesta esiin, mutta mahdollisuudet olisivat paremmat jos pelin, harjoittelun ja levon suhde olisi saatu rakennettua paremmin.