keskiviikkona, lokakuuta 02, 2013

Olipa erikoinen peli… (Lukko-Pelicans)

Ainakin kun tarkastellaan asiaa maalivahtien kannalta! Kyseessä siis eilisillan Lukko-Pelicans matsi jota tarkkailin hieman huolellisemmin ja tein muistiinpanoja maalivahdeista. Otetaanpa lyhyt katsaus muutamiin havaintoihin.

Aloitetaan hieman helpommasta päästä eli Pelicans ja loistavasti kauden aloittanut Jere Myllyniemi. Olin yllättynyt siitä kuinka Jeren peli näytti sekavalta ja oli useita tilanteita joissa tuntui että kiekko katosi täysin. Tämä oli varmasti poikkeuksellinen peli miehelle tällä kaudella, sillä odotin paljon parempaa ja selkeämpää esitystä, mutta kaikille sattuu huonompia päiviä ja pää-asia että joukkueelta tulee niin hyvä tuki että voittoja tulee myös silloin kun maalivahti ei pelaa avian omalla huipputasollaan.

Maalivahtivalmentajana katson aina kaikkia maaleja kriittisesti ja siltä kantilta että miten ne olisi voinut ottaa kiinni sen sijaan että hakisin syitä puolustuksesta jne. Eilisistä neljästä maalista 1 oli täysin Myllyniemen oma moka ja 3 muuta OK maaleja jotka kuitenkin olisi voinut hyvänä päivänä saada kiinnikin. Otetaan vaikka tuo viimeinen neljäs maali esimerkiksi eli läheltä ylös chipattu veto. Tässä Jere pudotti takamuksen alas ja toi kädet kiinni kroppaan eli teki itsensä aivan liian pieneksi ja jätti tilaa kiekolle (huom, ei silti missään nimessä maalivahdin piikkiin mene tämäkään maali). Takamus ylös, kroppa suoraksi ja kiekkoa kohti ja kädet eteen ottamaan kulmaa pois, niin tuokin kiekko olisi saattanut pysähtyä. Olemalla kriittinen on mahdollista kehittyä.

Sitten Lukon maalivahdit. Zapolskilla sattui todella musta päivä ja RD teki aivan oikein vaihtaessaan miehen pois maalilta. Molemmat maalit menee hänen piikkiinsä, vaikka tuossa ensimmäisessä näytti olleen koko yhteistoiminta omien kenttäpelaajienkin kanssa (osalta) hukassa. Toinen maali oli taas sellainen että niitä vain ei saa mennä tällä tasolla jos mielitään pärjätä. No tämä on aika kapea otos enkä ole paljon hänen pelaamistaan nähnyt joten vaikea tehdä kummoisia johtopäätöksiä näin pienellä otannalla.

Setänen esitti muutamia hyviä otteita, mutta laitan ison kysymysmerkin hänen tekniikkansa kohdalle. Jos ei tuo valtava poikkimailan / lumikolan käyttö vähene ja peliasento jäässä tasapainotu, niin mies tulee olemaan suurissa vaikeuksissa tällä tasolla. Neljäs maali oli malliesimerkki siitä kuinka liiallinen poikkimailan käyttö käytännössä ankkuroi miehen jäähän ja siten hänellä ei ollut mitään mahdollisuutta seurata poikkisyöttöä hanskapuolelle. Samalla hän avaa melkein joka tilanteessa valtavasti tilaa kilvelle ylös Tässä on varmasti agendaa työstettäväksi Vuorion kanssa, sillä muuten paketti näyttää kehityskelpoiselta. Toki kaikki 3 muutakin maalia olisivat olleet otettavissa, erityisesti kolmas ja viides. Kuudes oli sitten jo niin vapaa paikka että se olisi vaatinut todellisen huipputorjunnan. Tietysti hiukan huolestuttaa että samassa pelissä menee kolme maalia yläkulmiin kun maalivahti on V-asennossa jäässä. Hyvä tarkastella asiaa lähemmin videoiden jne avulla kuinka oikea on ajoitus, sijoittuminen ja käsien asento.


Tässä siis hiukan ylikriittistä mietintää eilisestä pelistä. Jatketaan ajatuksia taas uusien pelien ja havaintojen merkeissä lähiaikoina.

lauantaina, huhtikuuta 27, 2013

Maalivahdin tason pito & nosto tuo playoff menestystä


Katsellaanpa päättynyttä kautta ja erityisesti playoff pelejä maalivahdin tilastojen ja menestyksen kautta. Muistakaa kuitenkin että tämä on puhtaasti torjuntaprosentin kautta tapahtuva tarkastelu eikä mielipide tai arvio asioista.

Pelkkä playoff torjuntaprosentti

Aika suoraviivaista asiaa. Sijoitukset kärjessä menee tilastojen mukaan.

1) Raanta 95,45%
2) Metsola 94,12%
3) Tarkki 94,55%

Tason nosto runkosarjasta playareihin

Tämä ei olekaan sitten enään suora mittari menestykseen, sillä finaalien maalivahdit olivat todella hyvällä tasolla jo runkosarjassa ja aivan kauhea tason nosto ei ole oikein mahdollista.

1) Tarkki +1,82%
2) Koskinen +1,77%
3) Raanta +1,12%
4) Metsola +1,11%

Tason lasku tietää tuhoa

Tämän saivat tietyt joukkueet kokea jälleen tänä vuonna todella kovan kautta. On siis aivan selvää että maalivahdin on nostettava tasoaan jotta joukkue pärjää vaikka olisikin pelannut hyvällä tasolla jo runkosarjassa. Laittaa myös miettimään sitä kuinka paljon maalivahteja scoutataan heidän playoff menestyksen mukaan vs runkosarjaotteiden? Voittaminen ei ole sattumaa. Suurimmat tason laskijat.

1) Karhunen -9,43%, mutta peliakaa tuohon tuli vähän
2) Kilpeläinen -5,37%
3) Järvinen -1,99%
4) Backlund -1,96%

Runkosarjan taso ei vaan riitä playareissa…

Tämänkin faktan saivat tietyt joukkueet todeta, vaikka tähänkin on toki poikkeuksia kuten KalPan Koskinen joka nosti tasoaan ihan mukavasti eikä se silti tuonut menestystä. Toki tähän voi olla syynä runkosarjan tilaston taso 91,86% joka ei ollut tarpeeksi kova vaikka Kossu pystyikin sitä nostamaan.

Lukko ja IFK olisivat tarvinneet maalivahdeiltaan selvää tason nostoa runkosarjaan verrattuna että olisivat edenneet pidemmälle.

Vehanen +0,15%
Ortio +0,51%

Huom: Wiikmanin tilastoja en ole laskenut mukaan tämän blogin pohdintoihin.


tiistaina, maaliskuuta 26, 2013

Maalivahdit ratkaisevissa rooleissa SM-liigan playoffseissa


Playoffsien alla ennustelin kahden otteluparin maalivahtien taistelua ja taas nähdään kuinka vaikeaa tämä ennustaminen on vaikka meni siellä jotain oikeinkin.

Jokerit – Lukko

Ainakin tällä hetkellä Vehanen on toteuttamassa sitä perään kuuluttamaani ihmettä ja on nostanut tasoaan loistavasti kuten vain kokenut ja maailmaa kiertänyt ammattilainen voi. Lukon 3-1 johto on silti kyllä itselleni suuri yllätys. Taitaa ainoat ihmiset jotka ovat osanneet tämän tason suorittamista odottaa olla Pete itse ja MV-valmentaja Ari Moisanen.

Mitä ihmettä Kilpeläiselle on tapahtunut??? Tässä olin niin väärässä kuin vain voi olla. Runkosarjan lopulla otteet tasaantuivat ja paranivat huomattavasti ja kaikki näytti olevan paremmin kuin hyvin. Sitten kauden tärkeimmissä peleissä alkaa ropisemaan ilman maskia vetoja sisään tuolta ympyrän yläkaaren paikkeilta. Kyse ei ole tekniikasta joka siis jo näytti erittäin hyvältä vaan jostain aivan muusta. Vaikea analysoida asiaa tarkkaan sillä niin mystisiä nuo maalit ovat tuon tason veskarille. Tuntematta tapausta tarkemmin tulee väkisin mieleen ettei yläkerta sittenkään kestä näitä tiukkoja paikkoja, mutta toivottavasti olen väärässä. Todetaan vielä että Jokereilla oli Lukko täysin sillassa jo viime torstaina ja tuossa pelissä olisi ollut mahdollista katkaista Lukon selkäranka, mutta Kilpeläisen lahjoittamat 3 maalia käänsivät sarjan ja momentumin suunnan Lukolle.

Katsotaan jatkaako Tuohimaa huomenna maalissa? Jos jatkaa, niin on mielenkiintoista nähdä miten nuori mies käsittelee paineita, sillä eilen hän pääsi kesken pelin sisään ilman turhia paineita.

Etu siis on ollut Lukolla valtava ja tässä olin täysin väärässä.

Tappara – IFK

Kahden hyvän maalivahdin taistelua tähän saakka ja ainoa alisuoritus on tapahtunut Ortiolle yhdessä pelissä, jonka jälkeen hänkin kasasi itsensä kokoon taas nopeasti.

Metsolan pelistä on huokunut varmuus ja rauhallisuus. Tekniikka on ollut hyvin koossa ja se näkyy selkeänä liikkumisena jossa ei ole edes kiireen tuntua useissa tilanteissa.

Eli etu on ollut Tapparalla ja näin olin jälleen väärässä.

Ässät – KalPa

Raanta on vienyt sarjaa mielin määrin ja jatkanut siitä mihin runkosarjassa jäi, mutta mitä ihmettä tapahtui viime pelissä kun homma piti panna poikki??? Uskoisin että tuo sarja palaa kuitenkin normiuomiin  huomenna kun pelit taas jatkuvat ja tuo 1 peli lasketaan tilastotappioksi.

Vaikka Koskinen jonkun verran haparoikin aiemmissa peleissä niin viimeisessä oli taas itse varmuus. Tilastollisesti nuo haparoinnit eivät juurikaan näy sillä  93,28% on ihan kova torjuntaprosentti jolla pärjätään kyllä playoffseissa jos muu joukkue hoitaa hommansa.

Etu MV:n kannalta katsottuna kuitenkin vahvasti Ässillä.

JYP – HPK

Tiukka sarja jota en ole päässyt seuraamaan tarpeeksi. Molemmat maalivahdit esittäneet OK otteita mutta Tarkki vie edun Jyväskylään kokemuksensa ja esitystensä myötä. Koitetaan tarkkailla jatkoon menevän joukkueen maalivahtia hiukan tarkemmin sitten seuraavan sarjan aikana.

keskiviikkona, maaliskuuta 20, 2013

SM-Liiga – Maalivahdin osuus korostuu keväällä


On aika palata taas tarkastelemaan maalivahtiasioita nyt kun säälärit on pelattu pois alta ja oikeat pudotuspelit voivat alkaa, vaikka palataan vielä yhdellä kommentilla noihin edellisiin peleihinkin. Molemmissa sarjoissa parempi maalivahtipeli toi voiton ja jatkopaikan joukkueelleen.  Jatkuuko sama “sävel” kun karsitaan menijöitä 4:n parhaan joukkoon. Tässä hieman havaintoja ja ennustuksia kahdesta ensimmäisestä otteluparista maalivahdin näkökulmasta.



Jokerit Vs. Lukko

Ihan ensimmäiseksi täytyy todeta että ihmeitä pitää tapahtua että Lukko veisi tämänkin sarjan. Osana tätä ihmettä täytyisi olla Petri Vehanen joka pelaisi uransa parasta kiekkoa. Tällä kaudella sitä ei olla nähty, vaikka hyvin Vehanen on pelannut ja tiedossa on että tasoaan hän pystyy nostamaan ja voittamaan sarjoja MM ja KHL tasolla, joten miksi ei myös SM-liigassakin.

Toisessa päädyssä seisoo kuitenkin tolppien välissä Eero Kilpeläinen joka on viime kuukausina saanut pelinsä paljon parempaan kuosiin kuin missä se oli aiemmin tällä kaudella. Peliasento on tasapainottunut hyvin ja tämä näkyy erityisesti jään kautta pelattaessa parempana ulottuvuutena ja kilpipuolen haavoittuvuuden selvänä vähenemisenä. Hienosti Eero on tasoaan nostanut ja varmasti antaa joukkueelleen mahdollisuuden voittaa.

MV-etu = Tasan

Tappara Vs. HIFK

Tämä pari on siitä erikoinen että vaikka Ortio on kahdesta erinomaisesti pelanneesta maalivahdista parempi, niin kyllä IFK lähtee sarjaan aika suurena altavastaajana. Ortion suoritukset ovat olleet odotettuja vieläkin paremmat ja hän on joukkueensa ainoa ylisuorittaja tällä kaudella. IFK:n oljenkorsi on siinä että Ortio nostaa vielä tasoaan ja laittaa ovet kiinni Tapparan edestä. Toisaalta taas suuri pelimäärä ja sitä kautta kauden harjoittelu, palautumiset jne eivät ole olleet optimissa ja on vaara että ”koneesta loppuu bensa” jossain vaiheessa.

Metsola on ollut kauden suurimpia positiivisia yllättäjiä. Tällaiset stoorit ovat tervetulleita. On myös mukava nähdä että aina ei tarvitse maalivahdin olla +185 cm pärjätäkseen kuten trendi on viime vuosina ollut. Yli 93% torjunnat runkosarjan tilastona kertoo kovasta suorittamisen tasosta.

MV-etu = IFK

torstaina, maaliskuuta 14, 2013

Ratkaisevatko maalivahdit säälipleijareiden tulokset?


Runkosarja on sitten taas liigassa takanapäin ja joukkueet pantu järjestykseen. Maalivahtipuolella on kausi tuonut erilaisia yllätyksiä esille ja useillakin torjujilla ovat otteet heilahdelleet kovastikin. Tällä kertaa kuitenkin tarkastelen asioita täysin maalivahtien kantilta suhteessa kuka on missäkin iskussa kun kauden tärkeimmät pelit alkaa. Muistakaa toki että tämä ei ole sama kuin esim ennustus joukkueen menestyksestä vaan suppea näkymä pelkästään MV:n kautta katsottuna. Otetaan nyt ensin säälipleijarijoukkueet käsittelyyn.

Kärpät Vs. Lukko

Tässä parissa etu menee selvästi Lukolle sillä alun “hitaan startin” jälkeen Vehanen on parantanut otteitaan ja ollut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta joukkueensa tukipilari ja tärkein pelaaja. Maalieduspelaaminen tulee olemaan ratkaisevassa roolissa sillä kiekkoja putoilee kuitenkin jonkin verran liikaa eteen vielä ja Lukon puolustuksen onkin pystyttävä auttamaan maalivahtiansa irtokiekkojen siivoamisessa.

Oulussa näkyy myös jonkin verran valoa tunnelin päässä Mv-pelin osalta sillä Backlundin otteet ovat hieman parantuneet viime peleissä. Kausi tosin on ollut aivan liian epätasaista suorittamista ja muistissa on vielä sulaminen viime kaudella ratkaisuvaiheessa.

Huomasitteko muuten että vaikka Vehasen torjuntaprosentti on korkeampi kuin Backlundin, niin päästettyjen maalien keskiarvo on myös suurempi. Kertoo joukkueen tekemisestä myös jotain.

HIFK Vs. SaiPa

Tässä parissa homma menee MV-pelin kannalta selvästi IFK:lle. Ortio on ollut joukkueensa selvästi paras pelaaja runkosarjassa ja ilman häntä IFK:lla olisi saattanut hyvinkin alkaa jo kesäloma. Suurin huoli Ortion suhteen taitaa olla fyysisen ja henkisen kunnon kesto, sillä mies on urakoinut liigan suurimman minuuttimäärän maalilla. Yhteensä hänen urakkansa vastaa noin 52 täyttä peliä. Teknisesti Ortion peli on ollut erittäin hyvällä tasolla ja huonoja päiviä on sattunut todella vähän, joten en kuitenkaan jaksa uskoa että IFK:lla peli tulisi millään tavoin olemaan kiinni tästä ruudusta.

Lappeenrannassa Wiikman elää uutta tulemistaan ja on saanut viimeisimmän siirron jälkeen otteisiinsa aivan uutta ryhtiä. Muutamassa pelissä on ollut vaikea jopa uskoa samaksi kaveriksi jota on aiemmin tällä kaudella nähnyt maalissa. Jos Wiikman pystyy pitämään otteet samalla korkealla tasolla kuin useassa pelissä viime aikoina, on SaiPan täysin mahdollista haastaa tai jopa pudottaa IFK, vaikkakin etu on vastustajalla MV-pelin osalta. Nopeasti katsottuna Wiikman on kauden aikana pelannut ajallisesti n 21 peliä vähemmän kuin kollega toisessa päässä (olettaen että liigan tilastot pitävät paikkansa). Hänellä pitäisi siis olla paukkuja reservissä ja kauden aikana on ollut mahdollista tehdä myös ylläpitävää ja kehittävää harjoittelua eikä keskittyä pelkästään peleihin ja palautumiseen kuten Ortio on joutunut tekemään.

Palataan asiaan taas uuden katsauksen merkeissä kun lopulliset play-off otteluparit ovat selvillä.

lauantaina, tammikuuta 19, 2013

SM-liigassa odotettuja sekä yllätyksellisiä maalivahtisuorituksia


On taas aika otta lyhyt katsaus muutamien SM-liigavahtien otteisiin ja poimia joitain havintoja.



Ässämaalivahdit yllättäneet?

Vai ovatko sittenkään. Raannan potentiaali on ollut tiedossa jo pitkään ja itse en ole ollankaan yllättynyt miehen otteista. Isommat ympyrät odottavat. Kokonaisuuden kannalta on kyllä aika kova suoritus ässien mv-kaksikolta olla torjuntatilaston sijoilla 1 ja 4 vaikka oma joukkue on jopä säälipleijariviivan alapuolella. Kertoo todella paljon joukkueesta! Ässäveskareiden otteissa näkyy varmasti vielä Kari Lehtosen työn jälki ja varmasi Rosendahl on jatkanut hyvää työtä maalivahtien kanssa.

Kallis ”hutihankinta”

Tappara ei luottanut enään Jani Niemiseen vaan osti miehen sopimuksen ulos että saivat tehtyä tilaa rosterissa Pekka Tuokkolalle. Lienee maitojunaan päättynyt KHL keikka ollut sen verran vakuuttava näyttö että tappara päätyi ennen kautta tähän ratkaisuun. Vaan kuinkas sitten kävikään? Vaikka Tuokkola sai alkuun hyvät mahdollisuudet näyttää osaamisensa, niin eivät rahkeet riittäneet tälläkään kaudella ja mies on pudonnut joukkueensa luukkuvahdiksi Juha Metsolan kantaessa selvää ykkösen viittaa harteillaan. Jos skipataan kaikki muut tilastohienoudet ja katsotaan sarakkeita voitot-tasapelit-häviöt, niin syy tilanteeseen on melko selvä. Tuokkola 5-2-7 ja Metsola 13-8-8. Ai niin, samaan aikaan Jani Nieminen on ottanut Saipan ykkösen paikan ja on kaikilla tilastoilla katsottuna selvästi Tuokkolaa edellä vaikka oma joukkue on monta sijaa Tapparaa alempana sarjataulukossa.

Lehtonen tekee vakuuttavaa jälkeä

Katsokaa kuinka HPK:n maalivahdit ovat kuin uudestisyntyneitä nyt kun heidän valmentajakseen saatiin tälle kaudelle Kari Lehtonen Ässistä. Erityisesti Mika Järvinen saa varmasti kiittää tätä muutosta joka saattoi jopa pelastaa miehn uran tai ainakin käänsi sen takaisin oikeille raiteille. Jos valmennus olisi ollut edelleen Hannu Nykvistin käsissä olisi tulos ollut varmasti toisenlainen.

Ortio ja stadin kirkkaat valot

Onpa ollut mukava seurata tämän nuoren miehen otteita. Ehdottomasti IFK:n paras ja tärkein pelaaja tällä kaudella. Harvoin on kehä III:n ulkopuolelta tullut nuori maalivahti IFK:n riveihin ilman että stadin valot olisivat olleet jollain tavoin liian kirkkaat. Ortio on tässä suhteen hieno poikkeus. harmi että joukkueen peli on ollut niin kuralla ettei menestysmahdollisuudet eivät näyt hyviltä vaikka maalivahtipeli onkin kunnossa. Toivottavasti IFK ei kuitenkaan peluuta nuorta miestä täysin puhki. Häntä enemmeän on liigassa urakoinut vain KalPan Koskinen.

”Kalakaveri” laittoi kuntoon

Raumalla ei alkukausi näyttänyt hyvältä maalivahtipelin suhteen. Vehasen KHL:ssä kadonnut tuntuma ja tekniikkarikot näkyivät tuloksissa, mutta mies ja hänen luottovalmentajansa Ari Moisanen tiesivät mitä tekivät. Pikkuhiljaa alkoi palaset loksahdella kohdalleen ja viime aikoina on Lukon maalissa ollut jälleen se tuttu joukkueelleen voittoja pelaava Vehanen.

Koppaako Kilpeläinen?

Vaikka Eero Kilpeläinen onkin saanut tekniikkaansa parempaan kuntoon, niin ei hänen pelinsä ole vieläkään teknisesti samalla tasolla kuin edellisellä kaudella. Ihmetyttää kuinka nuori ja lahjakas maalivahti on ottanut askeleita taaksepäin tässä vaiheessa uraa kun joka kausi pitäisi olla eteenpäin menoa. Vaikka otteet ovatkin toki kauden aikana parantuneet, niin kyllä Jokereilla on maalillaan silti vielä kysymysmerkkejä playoffseja ajatellen puhumattakaan tilanteesta jossa Kilpeläinen loukkaantuisi tms. Eilistä HPK peliä seurasin erityisen tarkasti ja näytti hyvin selkeästi että tekniikka erityisesti kilpipuolen torjunnoissa oli hakusessa. Todennäköisesti peliasento ja mailan otekorkeus ovat epäbalanssissa ja tätä kautta liikeradat tulevat liian pitkiksi (=hitaiksi) ja jonkun verran epäluonnollisiksi. Nollapelejä on kuitenkin miehellä jo huikeat 7 kappaletta eli kyllä kopit tarttuu kun sille päälle sattuu.

Kärpät pulassa

Oulussa ei maalivahtiasiat tunnu sujuvan oikein tällä hetkellä kun sekä Backlund että Karhunen pelaavat molemmat ailahtelevasti. Olisiko Hostikkaan kannattanut aikanaan luottaa eikä tuod Backlundia miksiin? Sitä emme saa koskaan tietä, mutta ainakin tällä hetkellä on kärppien suurin ongelma tolppien välissä.