sunnuntaina, lokakuuta 19, 2014

Jokereiden Venäläinen maalivahtiruletti

Tästä oli tarkoitus kirjoittaa jo ennen kauden alkua, mutta ollut sellaista matalalentoa ettei ”muka” ole ehtinyt. Jokerit on tehnyt mahtavaa työtä ja koonnut kaikkien aikojen parhaan suomalaisen seurajoukkueen KHL debyyttikaudelleen, mutta miksi johto riskeeraa kaiken maalivahtivalinnoillaan? Onko tässäkin tapauksessa kyse vain siitä että ammattitaito ja ymmärrys ei vain riitä maalivahtiasioissa organisaatiolla? Siltä vaikuttaa!



Kuinka niin ammattitaidotonta? Jokerit hankki kaksi hyvän potentiaalin omaavaan maalivahtia, eikö niin? Kyllä, aivan oikein, molemmissa on potentiaalia, mutta onko kumpikaan herroista Karlsson tai Helenius se varma ykkönen jonka varaan Jokerit pystyy rakentamaan oman pään pelaamisen illasta toiseen ja johon joukkue voi luottaa kuin vuoreen? Ei todellakaan. Hienosti kasattu joukkue jossa on paljon rahaa kiinni, mutta tärkeimmälle paikalla hankittu kaksi epävarmaa arpaa siinä toivossa että Karlsson ja/tai Helenius alkavat lunastaa lupaavaa potentiaaliaan.

Tarkastellaan hiukan tarkemmin molempia maalivahteja.

Kuinka moni maalivahti olisi kelvannut Jokereille jos alla olisi kokonaista 9 ottelua edellisen kauden ajalta ja vielä heikoin tilastoin? Tuskin kovin monikaan. Riku tiedetään todella lahjakkaaksi maalivahdiksi ja hänellä on potentiaalia huimasti parempaan kuin mitä viime kaudet ovat näyttäneet. Ainoa todella hyvä kausi on tuo 2011-12 Jypin mestaruuskausi, mutta kauanko voi yhden kauden näytöillä ratsastaa? Itse olisin myös voinut valita Rikun nuoren kakkosen rooliin ja treenaamaan kovaa. Tämä olisi tosin vaatinut selkeän kokeneen ykkösen ja valmennuksen tyyliin Pasi Nurminen joka pystyisi viemään nuorta miestä eteenpäin teknisesti ja henkisesti.

Karlssonilla on myös takanaan aikamoinen määrä seuran vaihtoja ja varsinaisia playoff pelejä pääsarjatasolla ei mies taida olla pelannut koskaan. Kyselin myös asiasta tietäviltä hiukan lisää ja hänen vanha valmentajansa Ruotsista kertoi mm että Henrik on lahjakas maalivahti, mutta laiskanlainen. Tarkoittaa että mies tarvitsee valmennuksen joka vaatii, valvoo ja piiskaa häntä eteenpäin. Tämä asenne heijastuu jonkin verran varmasti myös flegmaattisen oloiseen pelaamiseen jossa hän luottaa isoon kokoonsa ja peittopintaan aktiivisen liikkumisen sijaan. Tämä yhdessä ruotsalaistyylisen passiivisen käsien käytön kanssa aiheuttaa aika tavalla turhia reboundeja puolustuksen siivottavaksi. Karlsson olisi varmasti ollut hyvä kakkonen josta voi saada paljon enemmän irti tiukalla valmennuksella.

Kuinka tästä eteenpäin?

Jokereilla on siis kaksi hyvää kakkosta maalivahteina, mutta ykkönen puuttuu jos meinataan oikeasti pärjätä KHL:n tasoisessa sarjassa kunnolla. Maalivahtiosasto ei ole samaa tasoa muun joukkueen kanssa. Sarja on sen verran raskas että joukkue tarvitsee kahta pelaavaa maalivahtia. Suurella todennäköisyydellä Jokereissa tullaan heräämään tähän jossain vaiheessa ja mennään maalivahtiostoksille. Kun selkeä ykkönen on hankittu, niin itse pitäisin Heleniuksen kakkosena ja koulisin Rikua eteenpäin tiukalla valmennuksella.


Katsotaan kuinka oikea tai väärä tämä visio on kun sarja etenee. Joka tapauksessa Jokerit on aloittanut hienosti ja tuolla joukkueelle on mahdollista pärjätä erittäin hyvin.